keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Perunoita selässä


No ei nyt ihan kirjaimellisesti kuitenkaan, mutta eilen oli selkätreenin jälkeen sellainen olo, että selässä on perunoita :D  En tiedä mikä eilisessä selkätreenissä oikein oli, mutta meni ihan mielettömän hyvin perille, niin mulla kuin Freyallakin! Oon mä aikasemminkin saanut selkätreenissä hyvän  tuntuman, mutta eilen olisin ollut suunnilleen valmis lähtemään kotiin pudotussarjan jälkeen, mutta jäljellä oli vielä maksimisarjat ;)

 

Epäiltiin molemmat Freyan kanssa, että syy perille menoon oli siinä, että tehtiin lyhyitä sarjoja isommilla painoilla ylä-ja alataljassa, vaikka toisaalta taas pitemmät sarjat kevyempien painojen kanssa on melkein sama :D 

Jos näistä kaikista bunkkeritreeneistä miettii, että mikä niistä on epäkivoin, on se ehdottomasti tuo selkä-vatsatreeni. Ei sekään mitenkään pyllystä oo, mutta selkä liikkeitä on niin vähän (ja pelkkiä erikoistekniikoita) ja vatsojen tekoa on taas niin paljon, niin ei se suosikkeihinkaan kuulu. Mutta siis tykkään kyllä noista kaikista treeneistä eikä oo ollut ainakaan vielä fiilistä, et pitääkö mennä salille tekemään just se tyhmä treeni. 





Eilen tuli taas mietittyä, että kuinka huippua on se, että treenataan Freyan kanssa yhdessä. Yksin treenaaminen tuntuu nykyään ihan hassulta :D  Mutta siis saadaan tosi paljon tsemppiä toisistamme!  Sen näki eilenkin maksimisarjoissa, kun paukuteltiin enkkoja. Itse olis ollut valmis lopettamaan, mutta toinen vaan käski tekemään enemmän ;) Ja kun toinen on tarkkailemassa tekniikkaa, niin ei tule mietittyä et tuliko tehtyä nyt ihan oikein loppuun asti vai  tuliko nyt fuskattua. Meillä on tietenkin plussana se, että tehdään noudatetaan samaa treeniohjelmaa, joten pystytään helposti yhdessä analysoimaan ja pohtimaan et mikä meni hyvin ja mikä tuntuu vaikeelta. Lisäksi me kun ollaan aika lähellä toisiamme salipainoissa, toki toinen tekee joissain liikkeissä isommilla tai pienemmillä kuin toinen, mutta esim. tuon käsipaino kulmasoudun kanssa, just eilen pohdittiin, et voitaisiin molemmat alkaa siirtyä isompiin painoihin pudotussarjassa, kun tehdään ihan samoilla painoilla.

Toisaalta mä vähän kritisoin sitä, että parhaiten saa itsestään irti samantasoisen treenikaverin kanssa. Mä itse oon tehnyt yhteistreenejä eritasoisten kavereiden kanssa, enkä oo kokenut treeniä sen huonommaksi, jos treenikaveri on salipainoissaan kehittyneempi tai vähemmän kehittynyt kuin minä. Toki jos tekee tosi isoilla painoilla treeniä samantasoisen kanssa, niin on ehkä enemmän yllytyshullumpi, en tiedä ku en itse tee kovin isoilla painoilla ;) Toisaalta taas kyllä mulle on kaverit sanoneet et nyt kokeilet isompaa painoa, tasosta riippumatta ja oon tehnyt samoin muille, jos näyttää liian kevyeltä menolta.  Ei se Anttikaan mun kanssa mitään kevyitä treenejä tee, vaikka mun maksimipainot on sen lämmittelypainoja xD

Kuvituksena on nyt pullistelukuvia, kun tajusin etten ole vähään aikaan sellasia laitellut :D Eikä eilen oikein tullut otettua salilla kuvia. Itse en ainakaan treenikuvia laske pullisteluksi. Jalathan mulla on vähän tollaset murheenkryynit, kun niihin ei treeneistä huolimatta tunnu tarttuvan mikään :P Paitsi rasva ;)
 
Mitäs mieltä te olette? Pitääkö treenikaverin aina olla samantasoinen, että saa yhteistreeneistä kaiken irti?

5 kommenttia:

  1. Ai muka jalat murheenkryynit?? Katoppa tuostakin kuvasta uudestaan noita reisiä. Kyllä ne on aika reippaasti lihaa ottaneet, ja hyvältä näyttää. Ja tarvinneeko tuosta habasta enää erikseen mainitakaan. Se vaan on semmonen patti, että huhhuh! Siun kehitys on ollu aika huimaa viimeisen vuoden ajan. Oon ollu todistamassa! ;) Ja tästä vaan eteenpäin. Tätä tahtia en uskalla edes aatella, mikä muskelikimppu oot vuoden päästä ;)

    Kiitos kun oon ollu tsemppaamassa minnuu ja potkimassa eteenpäin silloinkin, kun oon jo ite ollut luovuttamassa. <3 Kysymykseesi: miun mielestä ei välttämättä tarvii olla samantasoinen. Joskus joltain sellaiselta, joka tekee paljon isommilla painoilla kuin mie, saattais tulla enempi näkökulmaa silleen, että iteki uskaltais kunnolla kokeilla esim. jotain isojen lihasryhmien ykkösmaksimeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, piti siis kirjoittaa, että kiitos kun ooT ollu tsemppaamassa, eikä oon... :D

      Poista
    2. No on ne kyllä aika alkutekijöissään vielä :P Kyllähän jännittäessä muotoa löytyy mut muuten ne on vaan :D Haba se vaan ottaa sitä ravintoa ja treeniä mielellään vastaan xD

      Mulla kyllä peilistä on pitkän aikaa katsonut sellanen riisitikku ja kehityskin tuntuu jääneen kesään, mutta ainahan sitä on itselleen sokea, kiva että sä huomaat :)

      Kuule sinä oot samoin ollut minua tsemppaamassa <3 Kiitos sulle siitä!

      Tuo on kyllä totta, että kokeneempi saattaa osata kannustaa enemmän niihin isompiin painohin, mulla tulee yleensä kokeiltua juurikin Antin kanssa isompia painoja, tosin joskus se luottaa mun voimiin vähän liikaakin ;)

      Poista
  2. Mun mielestäni treeni voi onnistua kummin vain - eli olipa treenikaveri heikompi, vahvempi tai samantasoinen treenaaja. Oleellista on se, että molemmat tsemppaa toisiaan ja yrittää tosissaan - sillä omalla tasollaan. Toki itseään vahvemman kanssa treenatessa tulee ehkä yritettyä vielä vähän enemmän. Mulla on ainakin niin vahva kilpailuvietti, etten halua "hävitä" toiselle painoissa tms. Joo, ihan hölmöä, mutta hullun motivoivaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kaikista oleellisinta on se, että toinen tsemppaa ja yrittää kans tosissaan. Tuo on kyllä kans totta, että vahvemman kanssa tulee kokeiltua isompia painoja, itsellä yleensä johtuu enemmän vahvemman kannustuksesta :D Oon itse niin pienissä painoissa ettei kannata toisten kanssa lähteä kisaamaan ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)