sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Kesäinen Kouvola

Nää pääsiäisen kelit on olleet ihan uskomattomat! Siis ollaan oltu ihan perinteisen suomalaisen kesän lämmöissä. Niin, eihän Suomen kesä ole koskaan tasaisen kuuma ;) Täällä ollaan huideltu vähintään 15 asteen lämmössä! Kävin eilen jopa saunasta heittämässä talviturkin! Minä, joka en pakosti edes kesällä mene uimaan, jos on liian kylmä!



Mökillä on tosiaan tullut rentouduttua! Alkuun ajattelin, että välillä lueskelen tai kirjoittelen koulujuttuja, mutta sitten mietin etten mä mun perheen mökillä niin usein käy, niin miksi viettäisin sen ajan sitten vain opiskellen?  Oon siis lötkötellyt, syönyt herkkuja, pelannut lautapeliä, tehnyt pihahommia ja syönyt hyvää ruokaa.
  


Mutta eihän tämä loma nyt pelkästään lötkötellyksi mennyt, sillä olin äidille luvannut ottaa lenkkarit mukaan ja lähteä lenkille. Ennen lenkkiä olin päässyt jo sellaiseen perus sohvaperunamoodiin. Oi kun olisi ihana viettää päivä vaan fatboyssa maaten ja telkkaria katsellen. Mutta lupaus oli lupaus ja aloin lenkkikamoja sitten pukemaan päälleni.  Mä olin ottanut mun talvijuoksutrikoot mukaan, mutta ei tullut mieleenkään pukea niitä päälle tässä lämmössä. Pistin siis mun salikaprit ja t-paidan päälle. Juostessa tuntui, että nekin oli liikaa. Lähdettiin sitten äitin kanssa sinne 12 kilsan lenkille. 

Niin, mikä se meidän syksyn tavoite onkaan ;)


Vaikka ennen lenkkiä olin tosiaan valmis lötköttelemään telkkarin ääressä niin ekojen juoksuaskeleiden jälkeen oikein tunsin kuinka energia lähti mussa virtaamaan! Häntäluun satuttamisen takia juoksusta tuli mun mittapuulla pitkä tauko ja onneksi maanantaina pääsin vihdoin lyhyelle lenkille. Nyt vuorossa oli pidempi lenkki ja totta kai sitä vähän mietti, että onko se kunto sitten tässä ehtinyt huonontua. Viime juhannuspäivänä juostiin äitin kanssa viimeksi tämä sama lenkki ja se oli mun pisin lenkki siihen mennessä. Muistin kuinka koko lenkki tuntui aivan loputtoman pitkältä! Oltiin juostu ihan mielettömän paljon, kunnes käännyttiin paluureissulle! Nyt taas reitin ollessa tuttu ja askeleen rullatessa leppoisasti, tuntui matka sujuvan oikein joutuisasti! Mehän oltiin jo alta aikayksikön palaamassa takaisin mökille! Matkalla puhuinkin äidille, että on ihan uskomatonta ajatella, että oon joskus vihannut juoksemista, kun siitä tulee näin mahtava tunne!
 
Mä satutin just mun häntäluun, kun äiti ilmoitti meidät HHM:lle. Tavoiteajan nähdessäni, aattelin ettei siitä tuu mitään, kun muhun koski silloin niin paljon.  Ja onhan tässä tullut mietittyä, että miten ehdin kesäkuuhun päästä hyvään puolimaraton kuntoon, kun juoksutaukoa on kuitenkin ollut. Tänään lenkillä mun usko mun juoksukuntoon palasi. Se puolimaratoni tulee sujumaan varsin hyvin ja hyvällä fiiliksellä jos askel rullaa yhtä hyvin kuin tänään! Ja sitä juoksukuntoa on koko ajan kehitetty jo Vantaan puolikkaan jälkeen, joten se pohja on kuitenkin tallella ja valmiina. Turha sitä on enää pelätä, että ehdinkö treenata ennen kesäkuuta tarpeeksi!

Lenkillä tuli myös pohdittua, että kuinka ihanaa on se, että oon löytänyt sen liikunnan ilon! Tää pääsiäinen ois voinut mennä ihan eri fiiliksillä, jos en ois harrastanut yhtään liikuntaa! Endorfiineista saa lisää virtaa ja olokin on paljon virkeämpi ja raikkaampi, kun välillä käy vähän liikkumassa!

Millasia liikuntajuttuja te harrastitte pääsiäisenä vai otitteko pääsiäisen levon kannalta? Kuka muu kävi heittämässä talviturkin ;)

2 kommenttia:

  1. Ihanalta vaikuttaa sun mökkipääsiäinen ja huippua, että pääset taas juoksemaan, ja näköjään jo noita pitkiäkin! Häntäluu ei tehnyt enää kipeää? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihanaa :) Ei häntäluuhun satu kyllä juokseminen yhtään! Eikä se muutenkaa oo kipeää ellei istu ihan häntäluun päällä kauan.

      Poista

Kiitos kommentistasi :)