lauantai 4. lokakuuta 2014

Bodypump pelko

Hellou! Täällä ollaan! Ilomantsista kotiuduin eilen ja pikku hiljaa tässä palaillaan taas arkeen. Viikonlopun ansiosta toki kevyesti. Onhan se raskasta 5 päivän täyshoidon jälkeen palata itse tekemään ruokaa ja että pitää ajatella muitakin kuin kääpiä ;) Heh. Tarkoituksena mun oli kirjoittaa Mekriltä kuulumisia viikon aikana, mutta illat (meillä oli yli 10 tuntisia opiskelupäiviä) tuli vietettyä kurssikavereiden kanssa jutellen, joten enpä ehtinytkään postailla!  

Ilomantsissa kävikin sillain, että tuli harrastettua vaan hyötyliikuntaa metsäretkeilyn muodossa. Juoksuvarusteet mulla oli mukana, mutta kun päästiin vapaalle seitsemän tai kahdeksan maissa illalla niin olikin jo niin pimeetä, että juoksemaan oli turha edes lähteä. En nimittäin ollut ottanut mukaan heijastinliiviä tai otsalamppua ja Mekrijärven tuntumasssa ei oikein katuvaloja ollut, joten eteensä ei oikein nähnyt.  Niin tärkeää liikkuminen ei mulle oo, että menisin kompastelemaan pimeessä tai olisin vaaraksi itselleni ja autoilijoille ilman heijastinliivejä pimeässä tienvarressa.

No eipä siinä! Hyvää tekevät liikunnan kannalta lepoviikot :) Söin todella hyvin, nukuin tarpeeksi, söin karkkia ja opiskelin ja toki vietin aikaa kurssikamujen kanssa! Olisi kaikkien hyvä muistaa ettei aina se liikkuminen onnistu, mutta ei se ole maailmanloppu :)


Koska tällä viikolla tuli harrastettua suurimmaksi osaksi hyötyliikuntaa, uskalsin kohdata erään jumppatunti pelkoni! Ja kuten otsikosta näkee, niin kyseessä oli bodypump! Oon ennen käynyt säännöllisesti pumpissa ja välillä kävin siellä silloin kuin kerkesin. Keväällä 2013 kävin viime kerran pumppailemassa ja sitten se jäikin, kun turhauduin siihen, etten pystynyt sen aikaisen ohjelman askelkyykkybiisin hyppyjä tekemään penikkavaivojen takia.  Sitten se jäi ja tauko vaan venyi ja venyi. Sitten alkoi hiipiä pumppipelko. Kuolenko mä tunnille, tuleeko järkyttävän kipeät lihaskivut (viimeksi pitkän pumppitauon jälkeisestä pumpista mulle tuli aivan kaameat jalkajumit), jaksanko edes tunnilla mitään? Toki salin puolella oon treenannut ahkerasti, mutta on bodypump nyt ihan erilaista suurimmallekin salimörölle. Päätin ottaa härkää sarvista ja varasin itselleni tälle päivälle pumppitunnin!


Muistin suunnilleen mun viime kerran pumppipainot (johtuen varmaan kiekkojen värillisyydestä) ja päätin, että otan painojen suhteen ihan rauhallisesti eli otan joko samat tai pienemmät painot kuin viimeksi. Lämmittely meni ihan ookoosti, otin vähän liian isot kiekot olkapäiden lämmittelyihin, koska tuntui jo raskaalle ja siltä, että jaksanko loppuun asti. Kun kyseessähän oli lämmittely, joten olisi pitänyt tuntua kevyeltä.

Itse ajattelin, että tunnin haastavin osuus olisi kyykyt. Huomasin tangon niskaan laittaessani, että muistin painot väärin ja mulla oli vähemmän painoja kuin edellisessä kerralla. Tosin biisin alkaessa tiesin, että oli ihan hyvä että oli vähemmän painoa. Mun mielestä 8 ykkösen putket on tuntuneet pitkiltä, mutta kun tulee 24 ykkösen putkia niin sai jo naama irvessä vääntää kyykkyjä. Hiki vaan lensi ja sitten saikin tietää, että toinen mokoma kierros olisi vielä tulossa, mutta siitäkin selvisin. Jalat olivat tosi väsyneen tuntuset ja epäilin että pahimmillaan toistuu Jyväskylän bodypumpin jälkeiset lihaskivut.

 Rintabiisissä tuntui hassulta, että ei tarvinnutkaan käyttää tankoa. Juuri biisin alkaessa tajusin, että enpäs ollut muistanutkaan ottaa jumppamattoa ja kipitin sen äkkiä hakemaan ja muutenkin tuli vähän säädettyä välillä tunnilla. Rintabiisin alkuun ajattelinki, että onpas tää muuten kevyen tuntuista ja sitten tulikin ne punnerrukset! Toiselle kierroksella otin isommat käsipainot ja lopussa sai kyllä tuskaisesti punnertaa.

 
Selkäbiisi ei herättänyt sen suurempia fiiliksiä. Aika peruskauraa niin kuin aina. Tosin sen huomasin, ettei käsiin alkanut koskemaan biisin aikana, niin kuin ennen. Jalat tosin alkoivat heti kramppaamaan, kun polvia vähäänkään koukisti ja se toi takaumia Jyväskylän pumpista, kuinka siellä tapahtui samalla tavalla. Ojentajabiisistä tykkäsin. Oli kiva, kun se oli jotenkin niin monipuolinen! Sitä sitten seurasi mun toinen kauhu osuus. No ne hauikset. Hauisbiisi on aina ollut mulle vaikea. Aikoinaan Fressillä käydessäni jopa ne yhden kilon kiekot tuntuivat liian raskailta hauisbiisissä. Viilingissä en niin kauheasti ole koskaan hauispainojen kanssa edennyt pumpissa. Kauhukseni biisi vielä kesti 5 minuuttia! Ajattelin jo alussa, etten selviä!  Siinä vaiheessa, kun tuntui etten enää jaksa, oli onneksi lyhyt palauttelu kulmasoutujen muodossa ja sitten taas mentiin.  Selvisin biisin loppuun, mutta se oli yhtä kamalaa kuin muistin! 

Askelkyykkybiisissä jalat olivat tuhannen tulimaisen loppu ja tuntui että askelkyykyt koski niin sisäreisiin, etureisiin ja ulkoreisiin. Hyppyjä tässä biisissä ei tässä ohjelmassa ollut, mutta sykkeet nousi hulluna siinä kyykky-varpaille nousu-pystypunnerrus-yhdistelmässä.  Olkapääbiisissä tuli jäälleen ilmi, että kuinka auttamattoman surkea oon edelleen pystypunnerruksissa. Tuntui suorastaan taivaan lahjalta, kun sai alkaa käyttämään jalkoja apuna! Vatsabiisissä tehtiin paljon lankkua ja no, ihme selvisin siitä. Pyrin muistelemaan, että kuntonyrkkeilytunnilla kestin 3 minuuttia lankussa!

Fiilis tunnilla ja sen jälkeen oli ihan mahtavat! En yhtään ihmettele, että tykkäsin aikoinani bodypumpista tosi paljon :) Joka biisissä lihakset huutaa hoosiannaa, ohjaaja tsemppaa ja piiskaa tekemään parhaansa ja on voittaja olo, kun voittaa itsensä. Pelko oli ihan turhaa, koska selvisin ihan hyvin omalla tasollani! Kyllä sitä itsensä alkaa ihan hyvin tuntea, kun osaa valita sopivat painot. Ihka ensimmäisellä bodypump tunnillani otin niin isot painot, että tunnin lopussa en meinannut saada käsiä ylös ja rappusia laskeutuessa jalat kramppasivat järjettömästi :'D Pumppi oli kyllä niin kivaa, että hetken jo mietin, että pitäisikö tässä ryhtyä jumppapirkoksi ;) No nyt ainakin tiiän, että satunnaisista bodypump-tunneista voi selvitä hengissä!

Tulee kyllä hyvä fiilis, kun tulee harrastettua monipuolisemmin liikuntaa kuin pelkästään salia ja juoksua! Jumppatunneilla on vaan se fiilis jotain älyttömän huikeeta! Että ihan hyvin on lähtenyt nää mun syksyn tavoitteet käyntiin :)

Onko teillä joskus noussut kynnys mennä johonkin jumppaan? Tiiän ainakin, että en oo ainut, jonla bodypump pelko on noussut isoksi :'D Mitäs olette muuten tykänneet nykyisestä pumppiohjelmasta? Mä ainakin tykkäsin ja positiivisena yllätyksenä oli se, että musiikki oli hyvää!

2 kommenttia:

  1. Pumppi on kyllä ihan oikeesti tehokas laji ja sopii monenlaisille treenaajille. Tietysti jos käy edes jotenkin säännöllisesti niin kyllä sen oman kehityksen alkaa nopeastikin huomata :)

    Miulla ei oikein koskaan oo ollut jumpan suhteen sellaista, etten uskaltaisi tai kehtaisi mennä. Oon niin kaikkiruokainen ja tottunut erilaisiin tunteihin, että meen uusillakin tunneilla aina eturiviin - jumppakokemus tuo varmuutta :D Sen sijaan salille välillä nolottaa taukojen jälkeen mennä, koska "en osaa mitään, liian pienet painot. väärä tekniikka, onko kirjoittamattomia sääntöjä" -mitä näitä nyt on. Sitten kun pari kertaa käy, niin huomaakin olevansa jo sinut asian kanssa ja pelännyt turhaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin todellakin on :D Hiki virtas, lihaksia poltti ja olin ihan poikki! Mulla vaan rajottaa salitreeni pumppiin menemistä, kun sali vaikuttaa pumppiin ja pumppi salitreeneihin :'D

      Se on kyllä niin, ku et on tottunut joihinkin liikuntamuotoihin niin ei ne kyllä enää jännitä :) Mua nolotti joskus käydä uudella salilla, mut nykyään kyllä aika rennolla asenteella meen uudellekin salille tekemään treeniä :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)