keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Voihan kerähyppy!

Tänään tapahtui jotain historiallista! Aamulla luennolle valmistautuessani katselin ulos, että ei näytä sateiselta. Päätinpä sitten suoristaa hiukset. Aattelin kyllä, että pipo ja kypärä yhdistelmä hoitaa sen, että yliopistolla mulla on lättänä ja epämääräisen kihara tukka. Hämmästykseni oli suuri, kun hiukset olivat pysyneet suorana koko matkan :D Siis oikeasti vaikka käytän kosteussuojallista lämpösuojaa, niin viimeksi Helsingin reissulla tukka kihartui bussi ja kävelymatkalla, kun ilma oli hieman kostea. Joten tän päiväinen tuntui suorastaan ihmeeltä, koska yleensä pyöräillessä pienikin päänahan hiekoaminen aiheuttaa tukan kihartumisen. Jospa sää pysyisi tällaisena niin ei tarvitsi miettiä että mitä ihmettä hiuksille sitten tekisi aamulla. Heh, tän suoristuksen hiuksissa pysymisen ihmettelyn ymmärtää ehkä vain luonnonkiharan omaavat ihmiset ;)



Tapahtui tänään sentään muutakin, kuin pelkästään mun ”ihmeelliset” suorat hiukset. Tavattiin Joensuun treenibloggaaja porukalla. Kaikki eivät valitettavasti päässeet paikalle, mutta onneksi kahvilla voi käydä aina uudestaan :) Tai vaikka tehdä porukalla yhteistreeniä tms.  Mua saattais se crossfit kiinnostaa, vink vink ;) Heh, tänään sai kyllä sopivaa kahvilaa etsiä kauan, koska kaikkialla oli niin täyttä! Onneksi löydettiin kuitenkin Coffarista tilaa, vaikka sitä pyrittiin välttämään, ku ollaan aina siellä :D
 
Oli kyllä mukava taas nähdä tyttöjä (vai pitäisikö sanoa naisia, apua tää on mulle aina niin hankalaa ku edelleen puhun melkein aina tytöistä ja pojista!). Puhe taas kävi niin, että välillä koitin monta kertaa sanoa johonkin väliin jotain enkä millään saanut suun vuoroa ;) Musta on myös tosi kivaa, että ei tarvitse aina porukalla puhua terveellisestä elämästä tai liikunnasta. Voi vaikka puhua Joensuun yöelämästä ;) Jotenkin tuntuu, että sovitaan porukkana vaan niin hyvin yhteen! Tai siis vaikka kaikki ollaan erilaisia, niin ollaan kaikki niin samanhenkisiä :) Kukaan ei tuomitse jos ei vaikka treenit kiinnosta, tekee mieli puputtaa karkkia päivästä toiseen tai pistää vaikka jalalla koreasti baarissa- Mulle se on tosi tärkeetä ja oon tosi onnellinen et oon tutustunut näihin ihaniin naisiin <3
  
Mun oli tarkoitus lähteä kahvilta tarpeeksi ajoissa, että mulle ei olisi tullut kiire jumppaan, sillä olin menossa bodyattackiin. Kuten arvata saattaa, niin tulihan mulle kiire. En osannut vaan jättää juttuja kesken ja todeta et nyt pitää mennä :'D
 

Hiki hatussa ja sydän kurkussa poljin kotiin ja pelkäsin että en ehi suunnilleen treenikamppeitakaan pukea, kun pitää kiirehtiä jumppailemaan. Onneksi olin polkenut reippaasti niin ehdin laittaa kamppeet päälle ja kamat mukaan ettei ollut mikään järkyttävä kiire. Ehdin jopa salilla popsasta banaanin, vaikka aattelin että se on aikamoinen riski just ennen attackia (koska oksennus voi tulla kurkkuun). 

Tänään oli siis taas vuorossa jumppa, jossa en ole käynyt yli puoleentoista vuoteen! Attackissa kävin ennen myös säännöllisen epäsäännöllisesti. Silloin kun ehdin. Viimesin kerta oli tammikuussa 2013. Sillon alkoi juurikin mun penikkavaivat ja attackiin menosta oli turha haaveillakaan. Viime kerrasta viisastuneena otin juoksukengät tunnille, koska viimeksi naureskelin etten mä nyt sellasia tarvii, ja penikka ongelmat alkoivat (tosin en usko että ne johtuivat yhdestä jumppatunnista, vaan olivat monen tekijän summa).  Vältin juoksukenkien siivousoperaation korkkaamalla mun uudet käyttämättömät asicset.

Ehinpä ottaa vielä kuvankin ja hitto että nolotti muiden jumpparien eessä :D

Eturiviin mennessä aattelin, että miks ihmeessä niin etten piti mennä, ku en ees oo ollu yhdelläkään tän ohjelman tunnilla. No eipä siinä mitään, aattelin et hölmöilen siinä sitten vapaasti! Ootin tunnilta aikamoista kuolemaa, koska viime attackista on niiin pitkä aika! Ekassa lämppä biisissä musta tuntui jotenkin hölmöltä tehdä niitä perus jumppaliikkeitä. Tai siis kun en oo käynyt missään jumpassa pitkään aikaan missä liikutaan vaan just sen jumppaamisen takia. Bamissa tanssitaan, pumpissa pumppaillaan ja balancessa availlaan kroppaa. No, fiilis meni aika nopeasti ohi ja tilalle tuli hyvä fiilis ja sellanen päättäväinen asenne, että kyllä mä tästä selviän. Lämmittelybiisien jälkeen mulla oli kyllä jo aika hiki ja mietin, että mites nyt mä koko tunnin jaksan tätä tykitystä. Ei mun 10 kilsan lenkit oo tällasia :'D

Aattelin et ne kaikista pahimmat ja ilkeimmät hypyt tulee vasta tunnin loppu puolella, mutta vielä mitä sieltähän se kerähyppy tuli.  Mä olin ennen attackissa käydessäni tosi huono siinä. En todellakaan saanut polvia lähellekään rintaa tai päässyt hyppäämään korkealle. Nyt tuli heti fiilis, et jee mä onnistun, mä osaan tän! Tai ainakin peilistä kattoessa siltä näytti, en sitten tiiä mikä se oikea todellisuus oli! Mutta kerähppyjen jälkeen tulikin sellainen fiilis, että pitääkö mun jaksaa tää tunti oikeasti vielä loppuun, kun tää on vasta ihan alussa! Pohkeille attack oli tosi raskas tai mulla tuntu tosi monessa kohtaa, että pohkeet on tosi väsyneet ja jaksanko mä, kun pohkeet ei jaksa. Minä ja mun onnettomat pohkeet! 

Hikoilin tunnilla kuin pieni porsas ja mun oli tarkotus punnerruksien jälkeen pyyhkiä lattiaa, etten liukastu, ku olin hikollut kuin niagaran putous konsanaan  :'D Inhokkini askelkyykkyhypyt olivat taattuja tässäkin ohjelmassa, mutta niistä päätin selvitä vaan tahdon voimalla ja sillä, että mä teen parhaani. Vikan sykkeennosto biisin pärähtäessä soimaan olikin jo sellainen olo, että nytkö jo se on?! Se vedettiin täysillä kaikkensa antaen. Vatsojen teosta mä en tykännyt yhtään, kun tuntu tyhmältä ne lankkuun kierähtämiset. Liian monimutkaista näin kömpelölle ;)


Attackissa oli kyllä tosi kivaa ja haastavaa! Välillä mietin, että jaksanko ollenkaan tunnin loppuun, mutta parhaani tein! Pohdin jopa, että tulisikohan nyt attackista se tunti, jossa käyn säännöllisesti ? Intervallijumppa tekis mulle tosi hyvää ja attack tuntuu juurikin sopivan haastavalta, että mä en ainakaan voi sinne mennä ja todeta että liian helppoa mulle! Tai mikä jumppa nyt olisi liian helppoa. Pitää nyt katsella, että mitä jalat tykkäs tosta pomppimisesta ja voi sit miettiä et josko ens viikolla uudestaan!

Mitäs te olette tykänneet attackin uudesta ohjelmasta? Mulla on jotenkin niin mielessä se ku yhdessä ohjelmassa tehtiin just vikoissa biiseissä ne kaikista hulluimmat hypyt niin oli hassua, että ne ei olleetkaan nyt ihan loppupäässä tuntia. Ja hei, ootteko eturivin vai takarivin jumppareita? Mikä on se paras jumppapaikka?

4 kommenttia:

  1. Haha, ittellä kans oli vähän ongelmia niiden lankkupyörähdysten kanssa! :D siinä sitä ekaa pyörähystä oottaessa kerkesin jo hiota siihen patjalle 5l, ja meillä on siis Energyllä tosi liukkaat ne patjat, ni ekan kerran vauhdilla kääntyessäni kyynärpäät sittrn luistikin hiessä oikein vauhdikkaasti ja oikein rysähdyksellä vejin naamalteni siihen patjalle :'D sit meniki tahti vähän sekasin ja vejin vielä toisenki kerran siihe rönyt mutta onneks sit siirryttiinki selälteen :D sen jälkeen oon aina ottanu siihen pyyhkeen selän/kyynärpäiden alle, muute ei tuu mitää. Ja joo, mieki hikoan punnerruksissa kunnon lammikon siihe lattialle, joka sekunti vaan tip tip tip tippuu nenän päästä hikipisara maahan :D mut ite nykyään tykkään attackista jopa enemmän ku combatista, joka oli vuosikausia miun suurin rakkauteni! T: Elsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts! Teki varmasti vähän kipeetä :'D Mulla oli siinä vuorikiipeilyssä ongelmia ku olin hionnut kauheasti patjalle ja kädet alko liukumaan :'D Pitää ens kerralla muistaa laittaa se pyyhe alle!

      Mä just mietinkin tätä, et miten nyt oon aatellu et attackista vois tulla se mun vakkaritunti ku oon just esim. combatista tykännyt ennen tosi paljon. Mut attack on kyllä oikeasti niin monipuolinen niin varmaan sen monipuolisuudenkin takia se kiinnostaa nyt enemmän :)

      Kiva kun kommentoit Elsa :)

      Poista
  2. Attack on parasta ja etenkin kerähypyt! <3 Ite en oikein oo vieläkään lämmennyt tälle uudelle ohjelmalle, ei oo jotenkin niin rankka kuin yleensä ja siellä on kaikkia outoja uusia juttuja.. Itekin pidin eka tuota vatsalihasten pyörähdysliikettä hassuna, mut nyt jopa oikeestaan tykkään siitä :D

    Niin ja "jumppa menee pilalle jos ei ole eturivissä tai vähintään näe itseään kunnolla peilistä" on miun mielipide! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerähypyt oli ihan hemmetin raskaita, mutta toisaalta olin hemmetin tyytyväinen et pystyin niihin :D Musta tässä ohjelmassa oli hassua et alussa tuntu olevan enemmän raskaita juttuja ku lopussa. Ehkä mä kehityn siihen pyörähdykseen pikku hiljaa ;)

      Voin allekirjoittaa tuon et jos ei näe itseään kunnolla jumpassa peilistä ni tunti on pilalla ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)