keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Itsensä haastaminen on hyvästä

Tänään hikoillessani kuin pieni possu, haukkoessani henkeä ja lihasten huutaessa hoosiannaa bodyattack tunnilla, mietin välillä että onko tässä mitään järkeä. Ohjaaja kannusti entistä parempiin suorituksiin ja mä yritin ainakin tehdä työtä käskettyä. X-hypyissä entistä syvemmälle, etupotkuja korkeammalle ja kerähypyissä polvet rintaan.  


Tällaiselle aikamoiselle punttipirkolle bodyattack tunti tuntuu suunnilleen shokilta koko kropalle. Sykettä nostetaan nopeasti ja taukoja ei ole niin kuin salilla. Kun kuvittelee tekevänsä jo ihan täysillä, niin sitten siirrytäänkin entistä korkeammalle tasolle. Niin ja mä siis juostessa hölköttelen ihan rauhallisia lenkkejä, enkä tee niitä vetolenkkejä kauhean usein. 

Tänään tehtiin mixattua ohjelmaa, joten helpotuksekseni kerähypyt ei olleet tunnin alussa. Viime kerralla ne taisi olla siinä kolmos- tai nelosbiisissä ja tuntui että mä en jaksa enää loppu tuntia! Olin niin tottunut, että kerähypyt tulee vikassa sykkeennostobiisissä. Mutta en kyllä tänäänkään päässyt helpolla. Lämmittelybiiseissä en tänään sentään ollut ihan puhki vaan ne taisi mennä ihan lämmittelystä kerrankin. Vaikka punnerrus biisi oli muka aktiivinen palauttelu niin mulla hiki vaan lensi ja olin ihan puhki. Ympyrällä juoksentelu oli mukavaa palauttelua, mutta sitten ne vastatusten tehtävät liikkeet ei sitten ollutkaan enää niin helppoja. Luistelu ja slalom hypyt sai jalat ja pohkeet hapoille.


Vikana sykebiisinä oli remix Poison ja se biisi on mun mielestä kamala jumppatunneilla, koska se tietää aina hirveätä sykkeennostoa. Joskus toi oli bodycombatissa ja siinä vedettiin ihan mehut tästä jumppapirkosta aikoinaan. Tänään ei ollut poikkeus. Kerähypytkin tuli kuvioihin ja mä tykkäsinkin niistä tänään! Polvet rintaan ja menoksi! 

Tunnin jälkeen olin kyllä ihan kuitti, mutta sitä mieltä, että tää itsensä haastaminen kannattaa :)  Kun antaa tunnilla parhaansa ja selviää tunnista, niin fiilis on ihan huikea! Vaikka salilla tekee aina parhaansa, niin mun mielestä on hyvä antaa itselleen shokkihoitoa välillä ihan erilaisesta lajista! 

Pistin tänään ohjaajalle palautelapun kautta kiitokset kivasta tunnista :) Oon nyt ottanut tavaksi, että jos oon jollain tunnilla pitkästä aikaa ja tunnilla on ollut kivaa, niin jätän positiivista palautetta. Mukavintahan olisi varmasti ohjaajien mielestä saada palaute kasvotusten, mutta aina sitä tulee sanottua kiitos ja heippa ja poistuttua tunnilta jumpan jälkeen :D Yritän tässä paikkailla suomalaista yrmeliäisyyttäni ;)

Oon muuten sitä mieltä, että mun ois aika hankkia uudet jumppakengät. Mun Adidakset alkaa olla kohta 2 vuotta vanhat ja niissä jalat kipeytyy tunnin aikana. Tänään ku mulla oli taas mun uudet Asicset attackissa, niin jaloissa ei tuntunut yhtään mitään kipuja. Ja siis Asicsia aion käyttää juoksemiseen, kunhan saan luovuttua noista vanhoista :'D Salilla Adidakset on hyvät, mutta jumpissa ne ei enää tunnu hyviltä ja alkuun ne oli kyllä hyvät, mut taitaa nykyään olla jo kuluneet vaikken oo jumpissa ihan hulluna rampannutkaan. 

Mikä laji on shokkihoitoa teidän kropallenne? Millasia jumppakenkiä suosittelisitte? 

6 kommenttia:

  1. :) :) Go Pia! <3

    Mie niiiin tiiän tuon tunteen! Se vaan tuntuu niin huipulta kun ylittää itsensä. Mie saan noita fiilareita combatissa ja kyllä se vaan on niin hienoa kun jossain vaiheessa tuntuu, että miten mie selviin tunnin loppuun asti ja sit kun selvii, on vaan niin voittajaolo! :)

    Mie oon huomannu jumpissa(attackissa en oo ikinä ollu), missä on hyppyjä ja paikallaanjuoksua (niinku combatkin) että miulle sopivimmat on ihan juoksukengät. Tosin ne ei sit oikein kestä paikallaan lankuissa, joita aika usein combatin lihaskunto-osuudessa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) <3

      Se tunne on kyllä vaan niin huippu! Combat on kyllä kans niin itsensä voittamis ryhmäliikuntatunti!

      Mä en oo muussa kuin attackissa kokeillut juoksukenkiä, kun juoksukenkiä aiemmin on attackiin suositeltu :) Mulla ei oo kyllä lankussa jalat lipsunu, mut se varmaan riippuu kenkien pohjista :)

      Poista
  2. Mulleki attack on shokkihoitoa kun käyn siinä ihan tosi tosi harvoin. Kroppa ei oo tottunu ja oon jo 4 biisissä ihan kuollu :D Aika hassua kun teen paljon muuten intervallitreeniä, mutta jotenkin tolla tunnilla vetää ihan hapoille joka kerta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä niin sama täällä :D Aivan järkyttävää shokkihoitoa! Mä olin tän syksyn ekan attackin lämmittelyissä jo et huh miten kestän tän koko tunnin mut tällä viikolla ne fiilikset tuli onneks "vasta" 4 biisissä :D

      Attack on kyllä vaan niin täynnä eri hyppyjä ja pomppuja, juoksua ja lihaskuntoa et vaikka esim. combat on mun mielestä raskas tunti niin silti attack aiheuttaa kropalle "shokin" ku tehdään niin paljon kaikkea erilaista :D

      Poista
  3. Mä oon aikalailla sellainen "hyvänolonliikkuja", joten tarvii tosiaan ulkopuolisen ohjaamaan kunnon rääkkiä:) Pitääkin mennä joku kerta tuollaisille todellisille hikijumpille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Mäkin kyllä välillä tarviin kyllä sitä ulkopuolisen ohjaamaa rääkkiä, kun tulee muuten vedettyä vähän liikaa omalla mukavuusalueella :D Kannattaa, olo on huippu, kun hikijumpasta selviää :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)