tiistai 2. joulukuuta 2014

Milloin syrjinnästä tuli sallittua?

Kirjoitan tämän postauksen silläkin uhalla, että jotkut saattavat vetää palkokasvin nenäänsä niin syvälle ettei aurinko sinne edes paista! Lupaan kuitenkin yrittää pitää mopon käsissä ettei postauksesta tule tulikivenkatkuinen. On vaan sellainen fiilis, että haluan purkaa itselleni nää viime viikon tunteet ja ajatukset. Fiksumpaa olisi toki voinut olla kirjoittaa vaikka päiväkirjaan tästä.

En usko, että kukaan on välttynyt viime viikon Tahdon-kampanjalta tai tasa-arvoisen avioliittolain aiheuttamalta keskustelulta. Jos olet siltä onnistunut välttymään, niin se on suoranainen ihme!  Paljon on herättänyt keskustelua itse kansalaisaloite, mutta myös suvaitsevaisten ihmisten suvaitsemattomuus. Näitä keskusteluita seuraillessa itsellä on mieleen noussut ajatus milloin syrjimisestä tuli sallittua?


Korostan, että mielestäni kenenkään haukkuminen ei ole oikein, oli sitten mitä mieltä tahansa tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Mutta toisaalta ihmettelen, että miksi syrjintää pitäisi sitten pyrkiä hyväksymään?  Totta kai pitää yrittää ymmärtää, että esim. uskonnollisen vakaumuksen takia haluaa pitää avioliiton vain naisen ja miehen välisenä. Itse voin tunnustaa, että onhan se mun mielestä hieman käsittämätöntä, että juuri se kohta raamatusta on tärkeä ja sitten muita kohtia voi rikkoa miten huvittaa. Toisaalta uskonnollisuus on myös jokaisen henkilökohtainen asia ja toiset eivät voi sitä aina ymmärtää :) Ja niinhän se elämässäkin menee, että toiset arvot ja opetukset ovat tärkeämpiä kuin toiset. Voin siis yrittää ymmärtää esim. uskonnollisen vakaumuksen syytä.



Missä menee sitten mun mielestä se syrjinnän raja? No siinä vaiheessa, kun pyritään siihen, että tasa-arvoinen avioliittolaki ei mene läpi tai pidetään omaa seksuaalista suuntautumistaan parempana kuin toisen. Ja kuka nyt voi rehellisesti sanoa, että se ei ole syrjintää, jos halutaan ettei joku ihmisryhmä pääse naimisiin keskenään tai sanotaan ettei ne saa hankkia lapsia? Ja ennen kuin joku alkaa puhua eläinten kanssa naimisiin menosta tai sukulaisten insestistä, niin tiedätte kyllä etten sellaisia ihmisryhmiä tässä tarkoita.  

Miltä itsestäsi tuntuisi, jos valtio kieltäisi sinua menemästä naimisiin rakkaasi kanssa tai et saisi hankkia lapsia, koska jokin piirre sinussa on väärä? Uskoisin että siinä vaiheessa tuntee itsensä syrjityksi. Ja tuntuuhan tää ihan naurettavalta, että eletään vuotta 2014 eikä homoseksuaalit saa mennä naimisiin täällä koto Suomessa. 


Rehellisesti sanottuna ihmettelen, että kenen persettä voi oikeasti kutittaa se, että joku menee rakkaansa kanssa naimisiin? Tai jos hankkivat lapsia? No mutta kun lapsi tarvitsee isän ja äidin. Eikö tärkeintä ole, että lapsella/lapsilla on rakastavat vanhemmat?  Ja kyllä  heterotkin hankkii lapsia ihan itsekkäistä syistä, ei sen takia, että jollain siittiöllä ja munasolulla on oikeus yhdistyä. 

Oikeasti mun on vaikea ymmärtää, että miksi sillä on väliä, että oletko homo vai hetero, kun menet naimisiin? Mikä tekee heterosta paremman? Mikä ihme? Mun on ihan rehellisesti vaikea käsittää, että miten joku ihminen voi ajatella niin? Ehkä se johtuu siitä, että mulle tärkeiden ihmisten joukossa ei ole niin ajattelevia ihmisiä ja siksi on niin vaikeaa ymmärtää. 

Uskontoon palatakseni sen verran, on mun mielestä entisenä kirkkonuorena kamalaa ajatella, että oikeasti uskonnon turvin syrjitään toisia tai kirkko ajattelee että jotkut ihmiset on huonompia kuin toiset. Ei meille noin opetettu isoskoulutuksessa ja nuortenleireillä.  Meille opetettiin, että jokainen ihminen on arvokas ja tärkeä ja jokaista tulee arvostaa.

Pahoittelen jos tekstini loukkaa jotakuta, se ei ole tarkoitukseni. Nämä ovat nyt vain minun tunteeni ja mielipiteeni. Minullakin on niihin oikeus kuten sinullakin.

8 kommenttia:

  1. Kas, sillä syntymättömällä lapsellakin on oikeus isään ja äitiin. Nimenomaan isään ja äitiin, ei isään ja isään, tai äitiin ja äitiin.

    Se nyt sattuu olemaan biologinen fakta, että lisääntymiseen tarvitaan kahdenlaisia sukusoluja. Kyllä, lapsi voi saada alkunsa koeputkihedelmöityksellä jne., mutta silloinkin tarvitaan sekä muna- että siittösoluja. Jossain on oltava luovuttaja, jossain on myös oltava kohtu lapselle...

    ...josta päästäänkin mielenkiintoiseen eettiseen ongelmaan nimeltä kohdunvuokraus. Se on mielestäni erittäin arveluttava tapa saattaa ihmisiä maailmaan. Naisen tarkoitus ei ole toimia keinoemona homoparin lisääntymishaaveissa. Lapsia ei myöskään ole syytä shoppailla kuin sohvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi syntymättömällä lapsella on oikeus vaan isään ja äitiin eikä isään ja isään tai äitiin ja äitiin? Eikö syntymättömällä lapsella ole oikeus syntyä rakastavaan perheeseen, jossa vanhemmat ottavat lapsena iloiten vastaan? Kun lapsen isä ja äiti ei ole aina tae sille.

      Onneksi olen ollut kuulolla biologian tunneilla ja sentään tiedän, että lisääntymiseen tarvitaan kahdenlaisia sukusouluja :)

      Itse en osaa oikein ottaa kantaa kohdun vuokraukseen. Käsitykseni mukaan se ei ole Suomessa kovin yleistä? Sen voin kyllä myöntää että ehkä ihmettelen sijaissynnyttäjäki ryhtyvää, raskaus ja synnyttäminen ei ole kuitenkaan mikään pikku juttu. Ja kun homot ei ole ainoita, jotka käyttävät/käyttäisivät sijaissynnyttäjää. Esim. ihan hetero Sarah Jessica Parker on käyttänyt sijaissynnyttäjää. Ei ole siis pelkästään homojen juttu :)

      Oletkohan tietoinen kuinka pitkä prosessi adoptointi on tai ettei hedelmöityshoidoissakaan lapsen saaminen ole mikään yksinkertainen juttu? Miksi homot juuri ostelisivat lapsia kuin sohvia? Nyt kyllä kiinnostaa perustelu tälle näkökannalle!

      Poista
  2. Ei ole kyse siitä, että uskovaiset syrjii homoja, kyllä ne on ihan samalla viivalla kuin muutkin ihmiset, mutta jos raamattu opettaa homouden olevan synti, niin miksi yhtäkkiä heidän pitäisi kääntyä omaa uskoaan vastaan ja kannattaa tätä lakialoitetta? Musta se kuulostaa jo ajatuksenakin ihan hullulta, että vaaditaan tekemään jotain omaa arvomaailmaa vastaan. Kyllähän tää tasa-arvo tuntuu monelle sitä kannattavallekin olevan paljon tärkeempii asia kuin moni muu laki, joten ihan varmasti se on myös uskovaisille, jos heidän arvojan kyseenalaistetaan. Tämän lain läpimenemiseen ei kuitenkaan tarvittu uskovien apua, joten mä en ymmärrä, miksi siitä pitää vieläkin vetää herneet nenää tai syyllistää? Eikö se riitä, että suurin osa kannatti vai pitäisikö yhtäkkiä Suomessa olla kaikkien 100% samaa mieltä jokaisesta lakiuudistuksesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten mielestäsi homot ovat samalla viivalla uskovaisten kanssa, jos heidän ei sallita mennä naimisiin? Olivatko tummaihoiset samalla viivalla valkoisten kanssa, kun heillä ei ollut samoja oikeuksia kuin valkoihoisilla?

      En ole väittänytkään, että kenenkään tarvitsisi arvoistaan luopua tai että kaikkien olisi pakko kannattaa lakialoitetta. Jokaisella on oikeus arvoihinsa ja mielipiteihinsä, mutta kun niiden takia aloitetaan sitten toimimaan siten että se syrjii jotain ihmisryhmää, sitä en hyväksy.

      Voin antaa vaikka jonkinlaisen esimerkin itsestäni :) En syö punaista lihaa enkä broileria. Se ei loukkaa minua, jos joku niin vieressä tekee enkä minä loukkaa sitä toista, kun en syö punaista lihaa enkä broileria. Mutta silloin se loukkaisi minua, jos tämä lihansyöjä pakkottaisi minut syömään lihaa. Omat arvoni loukkaisivat taas tätä lihansyöjää, jos alkaisinkin hänen syödessään arvostelemaan hänen lihansyömistään ja pyrkisin sellaisiin toimiin, että hän lopettaisi lihansyönnin.

      Ymmärsitkö pointtini? En ole vaatinut enkä vaadikkaan kenenkään luopumaan arvoistaan.

      Kiitos asiallisesta kommentista :)

      Poista
  3. Hyvä Pia! <3
    Ja niin kuin jo puhuttiinkin, oon sun kanssa ihan samaa mieltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3

      Oli kyllä hyvä jutella tästä asiasta, sain vähän lisää selkeyttä ajatuksiini :)

      Poista
  4. No ei loukannut, enkä vetänyt palkokasvia nenään. :) Kyllähän minäkin tahdon. En tiedä, tuleeko kovin suurena yllätyksenä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä :)

      Ei kyllä suurena yllätyksenä tullut, kun aika samankaltaisia ajatuksia meillä yleensä on :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)