sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Juoksu joka tekee hyvää

Juoksin viime vuonna ensimmäistä kertaa kauppatieteidenopiskelijoiden eli kyltereiden järjestämässä Kylterirunissa. Koska itse tykkäsin viime vuonna tapahtumasta, päätin osallistua siihen myös tänä vuonna ;)  Jos joku ei tiedä niin Kylterirun on kyltereiden järjestämä juoksutapahtuma, jossa kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna rahaa kerättiin taas uusilastensairaala2017-projektia varten. Kylterirun järjestetään Tampereella, Turussa, Joensuussa, Vaasassa ja Jyväskylässä. Juoksijat lähtevät klo 12 juoksemaan joka paikkakunnalla. Juoksumatkat ovat 5 ja 10 kilometriä. Osallistumismaksu on 10 euroa. Ei chippejä eikä lappuja rinnassa. Joten ei myöskään niin vakavamielinen tapahtuma ;)


En ole juossut sitten Tukholman puolikkaan ja koska mulla oli siellä puolikkaalla ongelmia, niin kyllä vähän jännitti että miten nyt sujuu! Ja juu, nyt  kyseessä ei todellakaan ollut puolimaraton, mutta Tukholmassa mun ongelmat alkoivat ennen 10 kilometriä ja aioin juosta Kylterirunissa sen 10 matkan. Kotoa lähtiessäni ulisin Antille, että sujuukohan se juoksu nyt ollenkaan. Lähdin siis jännittyneenä polkemaan yliopistolle ja alkuun pelästyin etten ehi koko tapahtumaan, koska tarkotus oli käydä nostamassa rahaa osallistumismaksua varten ja lähiautomaatit olivatkin suljettuja.  Poljin keskustan kautta ja keskustassa onneksi huomasin, että mulla oli ihan hyvin vielä aikaa. Carelian eteen saapuessani olikin jo ihan levollinen fiilis ja ajattelin että mitä sitä turhia stressaamaan, meen sellasta vauhtia kuin mulle on sopiva. Reitti oli tänä vuonna sama kuin viime vuonna ja se olikin kiva juttu, koska reitti oli tosi kiva :) Suurimmilta osin tultaisiin juoksemaan hiekalla. 


Porukkaa oli tänä vuonna juoksemassa enemmän kuin viime vuonna, mikä oli mielestäni oikein mukava juttu, ehkä tapahtuma kasvaa Joensuussa vuosi vuodelta :)  Ennen lähtöä tehtiin pikaiset lämmittelyt ja sitten lähdettiin. Pistin Haloo Helsingin soimaan Spotifysta ja lähdin sellaista itselle sopivaa tahtia, koska en mitään enkkoja lähtenyt tavoittelemaan. No alkuun juokseminen tuntui jotenkin raskaalle. Jalat olivat tukossa edelleen torstain jalkatreenin jäljiltä eikä henki kulkenut kunnolla. Koitin ajatella, että meen ihan rauhassa omaan tahtiin ja onneksi juoksu alkoi kulkemaan. Reitti oli mielestäni taas hyvin merkattu, vaikka otinkin varuiksi kartan mukaan. Toki reitti oli mulle tuttu viime vuodelta, niin sekin saattoi vaikuttaa. Jokiasemalla kyllä meinasin lähteä väärään suuntaan, mutta onneksi mun kanssa samaa tahtia juossut juoksija huikkasi, että täällä se lappu on. Eli ehkä Jokiasemalla olisi voinut olla paremmin merkattu reitti! Maaliin saavuin ajalla 56,42 ja olin siihen tosi tyytyväinen :)


Maalissa sai taas kaikkea oheis härpäkettä ja tietenkin haalarimerkin (jonka sai jo kyllä ilmottautuessa).  Musta oli kyllä tosi mukava päättää tämän vuoden juoksutapahtumakausi  hyvään juoksuun ja toki oli mukavaa myös juosta hyvän asian puolesta :) Tukholmasta jäi kyllä pienet traumat, että jos maha temppuilee jatkossa, mutta nyt se on selätetty. Voi hyvällä mielellä ensi vuonna osallistua juoksutapahtumiin :)

Nyt aionkin ottaa juoksun suhteen rennosti, ehkä ensi vuoden puolella voi taas alkaa miettiä juoksulenkkejä vähän tarkemmin, tulevia tapahtumia ajatellen. Aion kyllä jatkossakin juosta viikottain, koska tykkään juosta, mutta aattelin nyt että voin käydä välillä jumppailemassa! Loppujen lopuksi en Vantaalle treenatessani miettinyt mitään intervallilenkkejä ja pisimmät lenkit oli 12 kilsaa pitkiä (kerran juoksin 15 kilsan testijuoksun) ja se meni loistavasti ! Toisaalta silloin olinkin siistissä sisätyössä ja tapahtumakin oli vasta lokakuussa ;)

Tosin ensi viikoksi kun lähden Ilomantsiin, niin tuleekin ehkä hölköteltyä enemmän :) Mitä kesän 2011 kahdesta lenkistä muistan, niin lenkkimaastot olivat kivat :)

Osallistuiko joku teistä Kylteriruniin? Miten sujui? Onko teille jäänyt joistakin urheilutapahtumista "traumoja" että tapahtumiin osallistuminen on jännittänyt?

perjantai 26. syyskuuta 2014

Saliviikko paketissa

Kun keväällä tykästyin kauheasti nelijakoiseen saliohjelmaan, niin kesällä salitreenien vaihtaminen kolmijakoiseen tuntui siltä että täyttä treeniviikkoa ei saanut tehtyä. Vaikka ennen tykkäsin ihan hirmuisesti kolmijakoisesta saliohjelmasta! Joten ei ihme, kun tän päivän treenin jälkeen tuntui siltä, että oon vihdoin ja viimein tehnyt ehjän saliviikon! Kaikki lihasryhmät treenattu kerran kunnolla ja tänään ne kerrattiin jalkoja ja käsiä lukuun ottamatta.


Nelostreeni alkoi tutusti leuanvedoilla, mutta enhän mä saa sen viime kevään parin kerran jälkeen lähellekään yhtäkään leukaa. Koitin jotenkin pyristellä ja räpistellä, mutta en todellakaan onnistunut lähellekään. Olin kotona miettinyt, että josko kehtaisin pyytää joltain tuntemattomalta apua avustettuihin leuanvetoihin, mutta salille päästyäni siellä ei ollutkaan yhtään tutun näköistä henkilöä niin tyydyin tekemään ylätaljassa ”leuanvetoja”. No ehkä joka viikkoinen tangossa roikkuminen ja selkätreenit auttaisi mua taas saamaan edes sen yhden säälittävän leuan! 

 

Mutta ai että mua alkoi ärsyttämään vatsoja tehdessä! Taustalla kuului ostostv:n pauhanta… ”Onko sinulla roikkuva maha, löysät käsivarret ja löllö takapuoli. Ei kauaa, kun hankit tämän ihmevekottimen ja kun treenaat vain 5 minuuttia tällä laitteella päivässä saat seksikkään vartalon. Nainen, voit pukeutua esitellä seksikkäitä vatsalihaksiasi bikineissä.” Alko ihan ärsyttämään, kun sama nauha jatkui ja se toisaalta myös todisti kauheeta ulkonäkökeskeisyyttä nykyaikana ja muutenkin liikunnan suhteen.  Liikunta on inhottavaa ja raskasta, tärkeintä on että saa sen seksikkään vartalon mahdollisimman vähällä vaivalla… No se on mainostajien temppu, mutta silti. Heh, no siinähän sitten tein niitä vatsoja saadakseni seksikkäät vatsalihakset ;) No joo, teen kyllä niitä yleensä ihan sen takia, kun ne ohjelmaan kuuluu ja vahvat vatsalihakset tukee muissa liikkeissä. Toisaalta taas eipä kivat näkyvät vatsalihakset pahakaan juttu oo :)

Ja kaupungille pyöräilin tänään ilman kypärää, kun en jaksanut sitä muka kantaa mukana....
Nyt on kyllä sellainen olo, että viikon treenit on paketissa. Lihaksia kolottaa. Mutta tää onkin just se huippu juttu! Oon ehkä vähän outo, mut jollain tavalla nautin lihaskivuista! Tulee olo, et on tehnyt jotain. Tai sitten oon vaan masokisti ;)


Tän päivän treenin jälkeen oli mukava sitten lähteä syömään palauttavaa ruokaa lounastreffeille Mariliin kanssa Hyveeseen! Jostain kumman syystä onnistuin kokoamaan jotenkin kauhean pienen salaatin…. Niin, mites se massakausi… Mutta onneksi salaatti oli kuitenkin tosi hyvää :)  Lounastreffit kestikin sen kevyet 4 tuntia, siirryttiin kahvittelemaan Hyveestä Paheeseen kun pitihän ne se jälkkärikahvit ottaa, eikä sitä ajan menoa ees huomannut, kun juttua vaan riitti Mariliin seurassa! Piti vielä kotoakin whatsupata, kun ei kaikkea muka saanut sanottua tänään ;) Oli tosi mukavaa, mutta sen sä jo Marilii tiedätkin :)


Nyt voikin näin hyvillä fiiliksillä jatkaa viikonlopun viettoon! Viikonloppuna onkin kivaa liikuntaohjelmaa luvassa ! Tosin ei oo hajuakaan et miten huominen juoksulenkki sujuu näillä tönkköjaloilla ja kun en ole puolikkaan jälkeen juossut ja torstain jalkatreeni painaa päälle :D No onneksi meen vaan hauskaa pitämään!


Hauskaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! Toivottelevat myös kauhukaksoset ;)