tiistai 2. kesäkuuta 2015

Hups-lenkki

Mun oli eilen tarkoitus käydä juoksemassa se 10 kilsan lenkki, mutta sitten mua väsyttikin taas kerran niin paljon, että  pidin mieluummin lepopäivän.  Toki alkuun mietin, että välttelenkö sille pitemmälle lenkille lähtöä. Sitten taas aattelin, että väsyneenä ei kyllä ole oikeasti mitään järkeä edes lähteä itseään revittelemään liikunnan parissa.  Liikunnan pitää olla sitä elämäniloa lisäävää eikä kuluttavaa. Mietin myös sitä mitä puhuttiin Suvin kanssa, että varsinkin uutta työtä aloittaessa  kaikki se uusi tieto ja oppiminen väsyttää normaalia enemmän ja itseään on tosi tärkeä kuunnella.



Tänään olo oli jo reippaampi ja olinkin valmis suuntamaan lenkkipolulle. Nyt kun tiesin missä kuntopolku sijaitsi, niin tietenkin suuntasin sinne.  Lenkin alussa heräsi kyllä epäily siitä, että jaksanko juosta edes koko lenkkiä. Puuskututti ja jalat painoi, asfaltti paukutti jalkoja. Mietin, että miten oon jaksanut edes joskus juosta puolimaratonia. Sellaista se on kun pitää juoksusta taukoa :P
 
Kuntopolulle päästessäni kuitenkin kaikki epäilys ja en mä jaksa juosta- ajatukset kaikkosi. Ihana pehmeä alusta, lenkkareiden töminä alustaa vasten ja ympärillä oleva luonto.  Aivan täysin erilainen ympäristö verrattuna asfalttiviidakkoon. Välillä intouduin jopa hypähtelemään ilosta, mutta kauheasti en uskaltanut, kun kuitenkin taittaisin lopulta nilkkani johonkin juurakkoon :'D  Mutta itse tosiaan olen sellainen, että saatan joskus tanssahdella ja hypähdellä juostessa, kun oon tosi iloinen :D
 


Täällä olevat kuntopolut ovat kyllä juostavassa kunnossa, mutta osa poluista on aika polkumaisia tai metsittyneitä. Mutta arvatkaa mitä haittaako sen mua yhtään? Itseasiassa se on mun mielestä ihanaa :) Pääsen oikeasti juoksemaan metsässä. Toki ajatukset karhuista heti heräsi, mutta päätin unohtaa ne ;)

Oli muuten mukava huomata, kuinka alun jälkeen hengitys ei ollutkaan sellaista raskasta puuskutusta vaan hengitys kulki rennosti ja vapaasti. Tuli just sellainen pitkiksen juoksu olo. Menin rennosti eikä tuntunut edes raskaalta.


Tarkoitus oli tosiaan juosta se 10 kilometriä, mutta lenkistä tuli vahingossa 11 kilsaa! Hups! Olin alkuun aatellut, että katson missä vaiheessa oon juossut 5 kilometriä ja juoksen sitten kotia kohti. Kuntopolulla kuitenkin innostuin koluamaan eri polkuja, joten en jaksanut seurata kilometrejä. Kuntopolulla tuli kyllä siitä huolimatta juostua liian vähän kilsoja, joten pidensin lenkkiäni vähän asfaltilla juostessa ja pidensinkin lenkkiä vahingossa liikaa. Heh…. No näin käy joskus!  Jalat oli kyllä pikkusen väsyneet kotiin tullessa…

Kotona tein vielä eilen tekemättä jääneen booty-haasteen ja ei noi askelkyykyt oo kyllä yhtään mun juttu. 

Mä uskon, että tästä kesästä tulee oikein loistava juoksukes :) Varsinkin kun noita eri juoksureittejä on vaikka kuinka ja pääsen niihin tutustumaan!

Mikä nostaa teillä juoksulenkillä hyviä fiiliksiä? Hyvä musiikki, seura, ympäristö, hyvin rullaava juoksu? Mulla oli tänään ehdottomasti musiikki plus ympäristö :) 

Blogilista.fi lopetti eilen toimintansa. Blogia voi seurata esim bloglovin'in kautta! Aika moni onkin jo siirtynyt sitä kautta blogia seurailemaan :)

4 kommenttia:

  1. Metsässä juoksu on parasta! Hienoa, että tiedät nyt nuo mestat ja nuo polut piristävät lenkkifiilistä! Eikä siellä mitään karhuja ole, että huoli pois vaan. :D Peukku myös tuolle itsensä kuuntelemiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on <3 Hhahah, ei sitä teidä jos joku pikku karhu tai isompi sinne eksyykin :'D

      Poista
  2. Mä oon kans osallistunut tuohon bootyhaasteeseen, askelkyykyt on kyllä kamalia!! Jumiin kyllä menin :D.

    Luonto saa kyllä parhaan fiiliksen lenkillä :). Ja erilaiset reitit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiiä mikä niisttä on mut en vaan tykkää askelkyykyistä :'D En oo jumpissakaan koskaan niistä tykännyt!

      Toi on niin totta ja myös ne erilaiset reitit! On tosi tärkeetä et pystyy vaihtelemaan reittejä, pysyy mielenkiinto yllä :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)