lauantai 19. syyskuuta 2015

Itserakkausjuttu

Kuten mainitsin postauksessa Muutoksen tuulet niin jotain muutakin sisäistänyt kesällä kuin työkokemusta ja treenitottumusten muutoksia.  Oon oppinut ainakin sen, että oon helposti ihan äärettömän ankara itseäni kohtaan. Vaikka pyrin olemaan keskitienkulkija, niin on tiettyjä juttuja, joissa haluan olla täydellinen ja silloin en armoa paljon itseäni kohtaan tunne. Pitäisi kuitenkin muistaa, että ihmisiä me kaikki ollaan ja kukaan ei ole täydellinen. Virheistä oppii ja sitten niitä ei toista.



Toisaalta olen oppinut myös, että oon aika kiva tyyppi! En tarkoita, että olisin ollut aiemmin omasta mielestäni jotenkin tosi kamala, mutta nään itseni nyt jotenkin positiivisemmassa valossa. Osaan levittää positiivista energiaa ympärilleni ja tehdä ihmisistä hyväntuulisia. Oon myös melko hauska tyyppi, jos joku mun juttuja tajuaa :D

 Mä riitän myös oikeasti tällaisena. Mun ei tarvitse olla mitään muuta kuin oma itseni. Ei tarvitse yrittää olla erilainen eikä todellakaan tarvitse ketään alkaa mielistelemään. Jos joku kaipaa ystävyyteen tai kaveruuteen mielistelyä niin omapa on ongelmansa. Lisäksi ei ole pelkästään mun velvollisuus nähdä vaivaa ystävyyden eteen, kyllä sen toisen osapuolenkin on jotain sen eteen tehtävä. Oon myös oppinut ettei mun tarvitse kuulua mihinkään yhteisöön väkipakolla, koska kaikki muutkin kuuluu sellaiseen.



Kesällä myös sain lisää rohkeutta ja opin vielä enemmän sosiaalisiataitoja. Nyt tuntemattomia ihmisiä on entistä helpompi lähestyä ja tulee helpommin höpöteltyä itselle tuntemattomien ihmisten kanssa. Opin ehkä jotenkin avautumaan kesällä enemmän. En tarkoita, että alan elämän tarinaani tuntemattomille kertomaan vaan sitä, että en pelkää et oonko tyhmä vai mitä häh, jos jollekin alan höpöttämään.

Yksinkertaisempia asioita mitä opin oli, että omien hiustensa kanssa on vaan opittava elämään :D Ei tää kuiva luonnonkihara miksikään muutu ja se tulee aina kihartumaan, kun on yhtään vähäänkään kostea sää. Oonpahan ollut jo 24 vuotta tällainen pörröpää, niin eiköhän olisi aika jo hyväksyä se :)

Vaikka "rakasta itseäsi! ja "terve itserakkaus on vaan hyvästä" mantrat saattaa kuulostaa kliseiltä, niin onhan itsensä rakastaminen todella tärkeetä. Se lisää itseluottamusta ja onhan se elämäkin paljon helpompaa, kun itsestään tykkää eikä yritä olla mitään muuta. 

Otsikko on Mariskan Itserakkausjuttu-biisistä.

4 kommenttia:

  1. Tarpeellinen määrä itserakkautta on paras juttu ikinä itselle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on :) Valitettavan helposti se kyllä saattaa unohtua :(

      Poista
  2. Tärkeetä asiaa puhut. :) Naurahdin ääneen tuon luonnonkiharajutun kohdalla, jotenkin tosi ihana huomio. :D Luonnonkiharat hiukset elää jotain omaa elämäänsä eikä suostu yhteistyöhön ikinä, mut helpottaahan se, kun hyväksyy hiustensa ärsyttävyyden tai siis ominaisuuden. ;o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuli vaan nyt kesällä huomauttua, että tää tukka on vaan pakko hyväksyä :D Ei tää muuksi muutu ;) Jotain omaa elämää se tukka kyllä elää ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)