keskiviikko 9. syyskuuta 2015

No nyt sitä pesistä!

Vihdoin ja viimein koitti pesäpallopäivä! Musta tuntuu, että oon ihan seonnut tuon yliopiston liikuntakalenterin kanssa taas :D Innostun ihan hirveästi, kun on niin paljon tarjolla kaikkia eri lajeja ja pakko päästä testaamaan sit kaikkea kivaa!


Oon viimeksi pelannut pesäpalloa peruskoulussa. Lukion liikuntatunneilla ei mun muistaakseni pelattu ollenkaan pesistä, eikä ole tullut sitten kavereiden kanssa pelattua. Vaikka oon kyllä vähän haaveillut sellaisesta isolla kaveriporukalla pelattavasta rento pesiksestä :D Mutta siis pesäpallon pelaamisesta oon aina tykännyt! En tiedä kylläkään miksi, mutta ehkä yksi syy siinä on ollut se että en oo ollut liian huono siinä ja se on mun mielestä aika monipuolista :)

Lähdin tänään siis aika odottavaisin mielin pesäpallotunnille. Toivoin ettei pelattaisi mitenkään verenmaku suussa vaan ihan rennolla otteella. Tulin paikalle hieman myöhässä ja muut kopittelivat pareittain, mutta ohjaaja tulikin heti moikkaamaan ja pääsin sitten kans mukaan heittelemään palloa ja ottelemaan koppeja. Alkuun tuntui, että oon kyllä niin surkea ottamaan koppeja, mutta kyllä se sitten lähtikin sujumaan. Sain ihan hyvin koppeja ja osasin jopa heittää :D Mun heittokäsi on kyllä yleensä ollut tosi surkea!



Kopiteltiin aika pitkään, mutta siirryttiin sitten harjoittelemaan lyömistä. Alkuun löin vaan huteja, mutta sitten osuinkin palloon ja lukkarikin neuvoi, että millaisesta asennosta on parempi lyödä niin lyöminenkin onnistui paremmin :)
Kun kaikki oli päässeet treenaamaan pallon lyömistä, niin alettiin pelaamaan. Aika vähän peliaikaa meille jäi ja sen ohjaaja totesikin, että kopiteltiin liian kauan. Mä pääsinkin ekana lyöntivuoroon ja pääsin siirtymään ykköspesälle, mutta onnistuin polttamaan itseni kakkospesälle siirytessä :( En oo todellakaan mikään nopea spurttaaja ja pesältä lähtiessä kyllä tuntui kuin juoksiksi juoksuhiekassa.

Kun tuli meidän vuoro pelata ulkona ni otin itse paikan edestä, vaikka en kyllä ole mikään paras ottamaan koppeja ja aika tärkee paikkahan se kohta periaatteessa on :P No kerran pallo lensi saamarin kovaa juuri sormeen, kun koitin ottaa koppia. Ite pelästyin alkuun, että murtuiko sormi tai vastaavaa, mutta onneksi sai vaan täräyksen. Yksi vaihtari sai pallon suoraan suuhunsa, mutta onneksi ei hampaita katkennut tai muutenkaan käynyt pahemmin! En kyllä tykkää pelata oikealla pesäpallolla, kun se on ihan saamarin kova! Yläasteella kaveri joutui lähtemään sairaalaan liikuntatunnilta, kun pesäpallo tuli otsaan. Kypärä ja hammassuojat olis kyllä kivat :D

Toisella kerralla kun pelattiin sisävuoroa niin onnistuin juoksemaan meille juoksun! Jee! Itse asiassa se pesältä toiselle ja kotiin juoksu on mun mielestä parasta, kun siinä on aina se jännitys et lähteekö oikeaan aikaan ja ehtiikö vai palaako!

Mutta oli kyllä tosi kivaa :) Ja haluan kyllä mennä uudestaan pelailemaan! Hahhah, vaikka pelasin ihan itselle tuntemattomien ihmisten kanssa niin hypin, pompin ja kannustin omaa joukkuetta. Vaikka en oo kovin kilpailuhenkinen niin joukkuepeleissä aina vähän innostun :D No me voitettiinkin vaikkei nyt pelattu kaikkien pesiksen sääntöjen mukaan ja niin vakavasti ;) Mut mä just tykkään rentopesiksestä!


Mut muuten löytää nykyään snapchatista nimellä piakaroliina :D Voi tätä some-elämän laajentumista! Mutta keksin, että sinne voi sitten laittaa kaikkea sellaista "turhaa" juttua mitä ei viitsi instagrammiin ja facebookkiin työntää ;) Vielä en kyllä 100% ymmärrä koko sovellusta. Tosin sitä ei oo helpottanut et mun omat kaverit ei oo kauheasti juttuja sinne pistäneet ni  en oo muitten juttuja oikein voinut seurailla. Aktivoitukaa arvon snapchat kaverit tai sit mun pitää vaan seurailla enemmän ihmisiä :D

Mikä on teidän suosikki joukkuelajinne? Onko teillä jäänyt kouluajoilta joku kiva liikuntalaji mieleen mitä ei ole tullut harrastettua vähään aikaan?

2 kommenttia:

  1. Kiva kun kirjoitat blogia taas! :) En tajuu tosta snapchatistä mitään eikä kaveritkaan sitä (tietääseni) käytä. Selkeesti merkki siitä, että alan olla vanha. :D

    Voisi olla hauskaa kokeilla jotain lajia pitkästä aikaa, jos olisi joku vanha inhokkilaji vaikka muuttunut vähän siedettävämmäksi. Mulle kouluajoilta oikeestaan yksikään liikuntalaji ei jäänyt mieleen positiivisella tavalla, erityisesti kaikki joukkuelajit oli tosi kurjia, koska olin niissä ihan surkea. Nyt vois mukavalla porukalla ja rennolla fiiliksellä olla toinen juttu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Kirjotusinnostus nyt palasi, kun on uutta virtaa myös treenien suhteen!

      Tai sitten se on vaan merkki siitä, että snapchat ei ole vielä niin kauhean suuressa suosiossa ;)

      Kyllä entisistä inhokkilajeista voi tulla suosikkeja tai ainakin ihan siedettäviä ;) Itsellä kävi niin kuntosalin ja juoksun suhteen :)
      Mullekin oli tosi monet joukkuelajit inhokkeja, ku olin niissä tosi surkee. Pesis oli kuitenkin sellanen et siinä yleensä joukkueet arvottiin ja olin ihan hyvä tai en ainakaan surkea siinä niin se oli mukavaa :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)