maanantai 16. marraskuuta 2015

Välillä on helpompaa käydä ohjatuilla tunneilla

Treenasin todella pitkään pääosin itsenäisesti. Kävin salilla ja juoksin. Hyvin satunnaisesti kävin jumpissa tai sitten kävin säännöllisesti kerran viikossa jossain jumpassa. Motivaatio oli kova varsinkin salitreenin suhteen ja treenaamaan oli helppo lähteä. Tosin asiaa helpotti myös se, että sali oli todella lähellä. Toisaalta Imatralla asuessani jaksoin käydä yhtä ahkerasti salilla, vaikka salille oli 6 kilsaa matkaa.


Nyt kun aktiivisen liikkujan elämää mulla on jo takana 3 vuotta, niin jotenkin olen ajatellut ettei mulla todellakaan tule olemaan ongelmia liikkumisen kanssa. Toisin kävi, kun luovuin salijäsenyydestäni ja ostin yliopiston liikuntatarran. Yksin liikkuminen ei olekkaan enää niin helppoa. Salille kun on matkaa, niin ei huvitakkaan niin innolla lähteä salille. En ole salilla oikein käynytkään viime aikoina. Toki tähän saattaa vaikutta myös se, että salimotivaatiokaan ei ole mulla enää niin korkea. Ei ole intoa keskittyä kropan muokkaamiseen, joten sali-intoakaan ei ole.


Olen siis suunnannut liikkumiseni enemmän ohjatun liikunnan pariin! Sykkeen ohjelmistoon on tullut tankotanssin alkeistunnit ja olen käynyt jokaisella tunnilla. Allasjumpan ja aamutehon kanssa olen
vaihdellut, että kumpaan menen sinä päivänä. Kokeilin viime viikolla hathajoogaa todetakseni, ettei se ollut yhtään mun juttu. Kävin myös crosstraining tunnilla ja siitä taas innostuin. Menen tälläkin viikolla crosstrainingiin. Minulla kävi myös niin hyvä munkki, että pääsen tällä viikolla tankoilemaan 2 kertaa :)

Onko ohjatut tunnit sitten jotenkin huonompi juttu kuin se ainainen painojen kolistelu? No itse olen nyt liikkunut monipuolisemmin, joten en usko sen olevan huonompi juttu :D Ainoa huono puoli on se, että viikonloppusin ei ole mua kiinnostavia ohjattuja jumppia ja viikonloppusin ei ole sitten pakosti tullut käytyä liikkumassa, koska en ole jaksanut raahautua salille. Tosin mitä huonoa siinä sitten on? Jos liikkuu 5 kertaa viikossa, niin eikö sekin ole ihan riittävästi? Mun pitää selvästi opetella tähän, ettei ole viikossa niitä tiettyjä treenimääriä mitä "kuuluu" tehdä.


Toki nyt kun käyn liikkumassa vaihtelevasti eri tunneilla, niin en kehity missään mitenkään tosi hyväksi. Ei sillä, että olisin aikaisemmin ollut mega hyvä salimimmi tai juoksija :D Mutta tarviiko sitä aina välttämättä pyrkiä olemaan tosi hyvä? Tärkeintähän on, että itsellä on kivaa :) Toki tankotanssissa olen kyllä kehittynyt verrattuna ensimmäisiin tunteihin ja tankoilisinkin useamman kerran viikossa, jos se olisi mahdollista :D 

Musta tuntuu, että puursin vaan liian pitkään sitä sali+juoksu-comboa etten vaan jaksa sitä enää. Lisäksi, kun gradu ja valmistuminen (juurikin se ettei vielä ole valmistunut) aiheuttaa stressiä niin paljon helpommalta tuntuu mennä ohjatuille tunneille! Ei tarvitse itse päättää, että mitäs nyt tehdään ja kuinka kauan. Voi heittää aivot vaan narikkaan ja liikkua!

Vaihteleeko teillä liikkumismuodot elämäntilanteiden mukaan? Vaikuttaako liikuntapaikan etäisyys motivaatioonne?

2 kommenttia:

  1. Liikuntapaikan etäisyys vaikuttaa ainakin mulla huomattavasti motivaatioon: ei vain tule lähdettyä reenaamaan, jos siihen pitää nähdä enemmän vaivaa. Ryhmäliikuntoja en ole harrastanut vuosiin, voisi niillekin antaa uuden mahdollisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä siis etten ole ainoa, johon vaikuttaa tuo liikuntapaikan etäisyys! Itsellä kans vähentää sitä intoa lähtemään treenaamaan, kun treeniin menee sit enemmän aikaa ku laskee ne reissut mukaan :P
      Kannattaa antaa kyllä ryhmäliikunnoille mahdollisuus, jos siltä tuntuu :D

      Poista

Kiitos kommentistasi :)