tiistai 12. huhtikuuta 2016

Omaan tahtiin

Sen jälkeen, kun päätin lopettaa tavoitteellisen salitreenin ja juoksemisen, niin oma asenne liikkumiseen on tuntunut opettelulta. Kuitenkin kun tuli pari vuotta treenattua sillä ajatuksella, että salilla pitää käydä x kertaa viikossa ja juosta pitää x kertaa. Kuulostaapa ikävältä, mutta siihen aikaan se oli tosi kivaa ja piti motivaatiota yllä :)


Nyt olen siis opetellut sitä, että treenata ei tarvitse 6 kertaa viikossa vaan voi treenata ihan fiiliksen mukaan ja voi jättää treenaamatta jos ei tunnu aika riittävän tai ei vaikka huvita. Ei se tarkoita automaattisesti sohvaperunaksi ryhtymistä. Joskus voi vaan olla aikoja jolloin väsyttää enemmän tai liikkuminen ei niin huvita. Sellainen fiilis mulla oli vuoden alussa ja eikä mua edes huvittanut käydä maanantain tankotanssitunneilla :o Toki noihin fiiliksiin vaikutti varmasti se, että pyöräilysäät eivät olleet mitään mieltä ylentäviä ja liikuntapaikoille piti pyöräillä yleensä vähän pidempi matka :P


Kuulostaa ihan älyttömän helpolta, että käy vaan jumpissa tai lenkillä silloin kuin kerkee, mutta valitettavasti se ei ole niin yksinkertaista :'D Sitä alkaa miettimään, että jättääkö nyt turhaan
 treenamatta, onko liian laiska, huononeeko kunto ja kehittyykö joissain lajeissa ollenkaan kuin ei liikukkaan niin usein.  Se on vaan se, kun on tottunut asennoitumaan siten, että treeni sovitetaan mukaan päivän ohjelmaan vaikka olisi kiireisempi aikataulu.

Mutta toisaalta tää opettelu tekee myös ihan tosi hyvää! Tällä hetkellä kun on paineita valmistumisesta ja huoli vähän tulevaisuudesta, että mitä sitten valmistumisen jälkeen, niin liikunnan tulee todellakin olla voimavara ja sen ei todellakaan tule olla mitään suorittamista!


Ensi kesänä/syksynä mun on kyllä tarkoitus osallistua juoksutapahtumiin. Mutta tavoitteena ei ole mikään tietty aika ja toisaalta tiedän että treenata ei tarvitse hullun lailla päästäkseen maaliin, niin aion juoksennella ihan ei suorittavalla fiiliksellä. Mun mielestä se on onnistunut hyvin ja lenkkikin on jäänyt välistä, jos on väsyttänyt liikaa, en ole ehtinyt tai sää vaan on ollut liian kamala.

Toisaalta sunnuntaina tuli kyllä itkettyä, kun en kerennyt koko viikon odottamalleni 15 kilsan lenkille :'D Että tässä opettelussa on vielä työstämistä! Tosin siinä kyllä oli mukana turhautumista, että koko päivän aikataulut menivät ihan pipariksi, kun auton kesärenkaiden vaihdon kanssa olikin ongelmia :P


Eri jumpissa käyminen on kyllä ihan huippua sille omaan tahtiin liikkumiselle. Tai itse en ainakaan ala suorittamaan, kun on niin monta eri lajia viikossa :) ja ei tunnu niin treenaamiselta, kun liikkuu joka päivä eri tavalla :)

Vähän harmittaakin, että kesällä liikuntavaihtoehtoina on vain sali ja juoksu, mutta olen kyllä varautunut siihen että teen sellaisen saliohjelman, jota on mahdollista tehdä 2-4 kertaa viikossa eli voin käydä sen 2 kertaa vaan jos fiilis on väsynyt tai ei huvita. Tai voihan sitä muutekin minkälaisella ohjelmalla tahansa, mut ei ainakaan harmita ettei koko kroppa ole tullut treenattua. Ajattelin myös ujuttaa kahvakuulat muuttokuormaan mukaan, koska niilläkin voi tehdä kivoja treenejä. Ainakin oon saanut crosstrainingista joitain ideoita ;)

Onhan se vähän surullista ja hassua, että tavallinen kuntoilija ottaa liikaa paineita liikkumisesta, mutta uskon että tämä elämänvaihe on yksi syy näihin fiiliksiin ja onneksi olen löytänyt sen oman tavan liikkua <3

Onko teille liikkuminen muuttunut joskus liiaksi suorittamiseksi tai oletteko ottaneet paineita omasta treenaamisestanne? Miten olette asian selvittäneet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)