lauantai 28. toukokuuta 2016

Muistinko mä kuuta katsoo ja unelmoida joutavaa?

Voi ei, olin tulossa kertomaa nykyisistä liikuntaperiaatteistani, mutta olin kertonut niistä jo viime postauksessa ja siitäkin postauksesta on ikuisuus!

Tahattomasti postaustauko venyi näin pitkäksi ja mitä pitemmäksi tauko venyi sitä enemmän aloin  pohtimaan myös blogin pitämisen lopettamista ja edelleen se on pohdinnassa, että pitäisikö pistää vaan pillit pussiin.



Blogitaukoon yhtenä syynä oli se, että juuri mun muuttoviikolla tänne Juankoskelle auton kanssa tapahtui kriisi, kun siihen oli tulossa 500 euron remppa ja olin ihan hermoromahduksen partaalla sen takia, koska tarvitsin autoa töihin ja en todellakaan olisi koko Romua ostanut jos olisin tiennyt, että kuukauden ostosta siihen olisi tulossa niin kallis remppa. Onneksi kuitenkin vika olikin pienempi ja korjaaminen maksoi 60 euroa.
Tietenkin sain myös ohjeeksi seurata vuoto kohtaa, ettei se ala vuotamaan siitä kalliimmasta kohtaa. No, ainakaan se ei ole tämän kuluneen kuukauden aikana vuotanut (ja nyt kun tämän kirjotan, niin huomenna on kuitenkin auton alla valtava lammikko).

Sitten tulikin muutto ja alkoi työt ja arjen pyörittäminen on tuntunut niin hektiseltä ja viikonloput olen pyrkinyt lepäämään ja Antin kanssa tavatessa nauttia hänen seurastaan. Eli en ole sitten kerennyt postata ja kyllä varmaan tiedätte, että mitä pidemmäksi postaustauko venyy niin sitä suuremmaksi kynnys kirjoittaa kasvaa.


Olen kyllä aiemminkin ollut töissä ja blogannut samalla (en siis töitä tehdessä :D), mutta nyt varsinkin kun olen itselle ihan uudessa firmassa töissä ja pitkästä aikaa maastotöissä niin oon töiden jälkeen ollut aika väsy. Lisäksi olen koittanut saada tehtyä gradua töiden jälkeen ja vaikka aika vähän olen saanut sitä tehtyä, niin sentään sekin on edennyt edes siihen vaiheeseen, että kohta pääsen kirjoittamaan tulosten analysointia (tai toivottavasti viimeistään elokuussa aloittelen sen kirjoittamista)

Tein huhtikuussa lopputentin ja pääsin sen läpi ja nyt valmistumisen tiellä ei tosiaankaan ole mikään muu kuin gradu ja olen sopinut esittäväni sen syksyllä, joten se on pakko kursia edes esityskuntoon syksyksi. Mulle on kyllä ihan sama minkä arvosanan gradusta saan, kunhan saan sen valmiiksi ja valmistun.


Varsinkin töiden alussa liikkuttua ei tullut niin kauheasti. Kävin alkuun tutustumassa lenkkimaastoihin, kun ilokseni huomasin että kotini lähellä on tosi hyvät lenkkimaastot! Vasta toukokuun puolella hankin itselleni salijäsenyyden Juankosken punnerruksen salille, kun se oli halvin vaihtoehto täkäläisistä saleista.

Laiskana etsin netistä kaksijakoisen saliohjelman ja olen sillä nyt sitten treenannut pyrkien käymään vähintään 2 kertaa viikossa salilla ja maksimissaan 3 kertaa salilla. Olen nyt jopa 2 viikkoa onnistunut käymään 3 kertaa viikossa salilla! Kaksijakoinen sopii paremmin mulle kuin pelkkä yksijakoinen, kun tykkään treenata enemmän erikseen eri lihasryhmiä ja tykkään tehdä jalkatreenejä :D Lenkillä olen käynyt vaihtelevasti 1-3 kilsan lenkkejä, enkä todellakaan mitään megapitkiä!

Eli aika hyvin on onnistunut tämä, että treenaan ihan terveysliikunnan muodossa. Jos töiden jälkeen väsyttää jumalattomasti, niin parempi on jäädä sängynpohjalle lepäämään kuin lähteä väsyneenä treenaamaan. Tosin tällä viikolla tuli omaan makuun lähdettyä aika myöhään lenkille, mutta lenkin jälkeen oli niin hyvä fiilis, että se kannatti! Ainoastaan kehonhuolto puuttuu, mikä on kyllä aika ikävä juttu :s

Tähän ajatteluun herätti kyllä lisää työterkkarin tapaaminen, kun töihin tulotarkastuksessa käytiin mun verikokeiden tuloksia läpi ja mun arvot oli tosi hyvät ja terkkari kehui ettei muista milloin viimeksi on nähnyt niin alhaisia kolesteroliarvoja ja vyötärönympäryksen mittauksessa mainitsi, että huomaa kyllä että oon urheilullinen tyyppi.

En ole kuitenkaan sitten viime kesän treenannut mitenkään tavoitteellisesti tai syönyt mitenkään mitään tavoitteita ajatellen. Olen liikkunut toki paljon ja pyrkinyt syömään terveellisesti, mutta ilman mitään hifistelyjä. Että hyvässä kunnossa voi olla vaikka ei treenaa simona tai kyttää hulluna syömisiään.


Blogin lopettamisajatukset ovat lähteneet siitä, että tuntuu ettei mulla ole blogimaailmaan oikein enää mitään annettavaa. Bloggaaminen on muuttunut ihan älyttömästi verrattuna siihen millaista se oli, kun aloitin bloggaamisen. Silloin treeniblogit oli nimenomaan treeniblogeja ja blogit oli täynnä kännykkäkuvia.

Tottakai on lukijan näkökulmasta hienoa, että postausten sisältöön ja kuvien laatuu panostetaan nykyään paljon enemmän ja kyllähän se helpottaa lukukokemusta. Toisaalta tuntuu lukijan näkökulmasta, että samaistuminen bloggaajiin on nykyään vaikeampaa, koska blogit ovat alkaneet muistuttamaan enemmän naistenlehtiä ja itse tykkään juurikin lukea tavallisten ihmisten blogeja.

Lisäksi näin pienen pikkuruisen blogin pitäjänä tuntuu toisaalta ihan turhalta pitää omaa blogiaan, koska enää mulla ei ole tavoitteita kropan muokkaamisen suhteen eikä ole oikein mitään muitakaan tavoitteita kuin nauttia liikunnasta ja pitää kuntoa yllä. Kun aloitin bloggaamisen niin taistelin vielä sen kanssa, että jaksanko käydä salilla sen yhden kuukauden ajan vai saanko liikkumisesta osan omaa arkeani, nyt kun olen ainakin näillä näkymin saavuttanut tavoitteeni niin liikkumisesta hehkuttaminen ei tunnu enää samalta.
Enkä ole mikään ammattilainen, joka voisi täällä blogissa jakaa vinkkipostauksia, niin sellaisten kirjoittaminenkin on poissuljettu asia.

Ja kyllähän se myös bloggaajan motivaatiota syö, että kommentointimäärät ovat selvästi tippuneet siitä mitä ne olivat joskus aikoinaan. Toki sitä voi mennä myös itseensä, että onkohan vika bloggaajassa itsessään :D Mutta toisaalta olen huomannut tämän ilmiön suosituissakin blogeissa, niin ehkä en kieriskele itsesyytöksissä ;)

Enkä tarkoita tällä syyllistää ketään! Olen älyttömän kiitollinen jokaisesta kommentista ja on ihanaa, kun blogilla on edelleen vakikommentoijansa <3 Tai tämän tauon jälkeen en tiedä, että onko enää.

Ainakin nyt mulla on pari postausideaa, niin ainakin nyt koitan vähän elvyttää bloggausinnostusta. Tosin en tiiä, että onko teitä lukijoita enää yhtään jäljellä!

Postauksen otsikko on Jannika B:n biisistä Itseni Herra 

4 kommenttia:

  1. Mä olen täällä! :) Kiva kuulla susta. Eipä tuo omakaan blogi kyllä ole kovin aktiivisesti päivittynyt. Kun tässä koneen ääressä viettää aikaa jo ihan riittämiin muutenkin, niin ei jää useinkaan energiaa enää blogipostauksien raapustamiseen.

    Ja hei, todellakin terveys voi olla huippuluokkaa, vaikka "ei treenaa simona tai kyttää hulluna syömisiään". Se voi olla terveyden kannalta jopa parempi niin. ;)

    Tsemppiä gradun työstämiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva että oot :) <3 Itse saan aina taas töissä sellaisen ulkoilmamyrkytyksen ettei kauheasti jaksa töiden jälkeen koneella istua :'D

      Se on kyllä totta ja oon just harjoittelemassa sitä, että hyvä terveys ei tarkoita sitä, että on treenattava simona :)

      Kiitos tsempeistä!

      Poista
  2. Kiva kun kirjoitit taas. :) Ei ole lukijat hävinneet.

    Toi on kyllä totta, että blogit on nykyään aika kaukana siitä, mitä ne oli muutamia vuosia sitten. Pitäisi olla hyvällä kameralla otettuja, paranneltuja kuvia, ehkä jopa studiossa otettuja aina välillä. Pitäisi olla vinkkejä ja uusia ajatuksia jaettavaksi. Pitäisi osata markkinoida blogia. Pitäisi sitä ja tätä... Toisaalta jos jotkut oikeesti tienaa blogin ja muun somen avulla ja pystyy jopa elättämään itsensä sillä, sisällöltä voi ehkä vaatiakin paljon. Mut sit on tavallisia ihmisiä kirjoittamassa tavallisia blogeja kännykkäkamerakuvineen aina sillon tällön, sitten kun työ- ja opiskelujutuilta ehtii, omaksi huvikseen. Onneks niitäkin on yhä, koska niitä kaikkein fancyimpiä pelkästään ei jaksaisi seurata... Kuten sanoit, ei ehkä pysty niin hyvin samastumaan niihin kiiltokuvamaisiin ja naistenlehtimäisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :)

      Blogimaailma on kyllä muuttunut ihan simona ! Ja tosiaan ymmärrän, että varsinkin kun blogilla tienaa niin sitten siihen on myös panostettava. Mutta itselle sellainen kiiltokuvamaisuus vähän aiheuttaa harmitusta, kun en sitä edes blogeilta hae.
      Onneksi on niin erilaisia blogeja, että jokaiselle löytyy jotain :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)