tiistai 12. huhtikuuta 2016

Omaan tahtiin

Sen jälkeen, kun päätin lopettaa tavoitteellisen salitreenin ja juoksemisen, niin oma asenne liikkumiseen on tuntunut opettelulta. Kuitenkin kun tuli pari vuotta treenattua sillä ajatuksella, että salilla pitää käydä x kertaa viikossa ja juosta pitää x kertaa. Kuulostaapa ikävältä, mutta siihen aikaan se oli tosi kivaa ja piti motivaatiota yllä :)


Nyt olen siis opetellut sitä, että treenata ei tarvitse 6 kertaa viikossa vaan voi treenata ihan fiiliksen mukaan ja voi jättää treenaamatta jos ei tunnu aika riittävän tai ei vaikka huvita. Ei se tarkoita automaattisesti sohvaperunaksi ryhtymistä. Joskus voi vaan olla aikoja jolloin väsyttää enemmän tai liikkuminen ei niin huvita. Sellainen fiilis mulla oli vuoden alussa ja eikä mua edes huvittanut käydä maanantain tankotanssitunneilla :o Toki noihin fiiliksiin vaikutti varmasti se, että pyöräilysäät eivät olleet mitään mieltä ylentäviä ja liikuntapaikoille piti pyöräillä yleensä vähän pidempi matka :P


Kuulostaa ihan älyttömän helpolta, että käy vaan jumpissa tai lenkillä silloin kuin kerkee, mutta valitettavasti se ei ole niin yksinkertaista :'D Sitä alkaa miettimään, että jättääkö nyt turhaan
 treenamatta, onko liian laiska, huononeeko kunto ja kehittyykö joissain lajeissa ollenkaan kuin ei liikukkaan niin usein.  Se on vaan se, kun on tottunut asennoitumaan siten, että treeni sovitetaan mukaan päivän ohjelmaan vaikka olisi kiireisempi aikataulu.

Mutta toisaalta tää opettelu tekee myös ihan tosi hyvää! Tällä hetkellä kun on paineita valmistumisesta ja huoli vähän tulevaisuudesta, että mitä sitten valmistumisen jälkeen, niin liikunnan tulee todellakin olla voimavara ja sen ei todellakaan tule olla mitään suorittamista!


Ensi kesänä/syksynä mun on kyllä tarkoitus osallistua juoksutapahtumiin. Mutta tavoitteena ei ole mikään tietty aika ja toisaalta tiedän että treenata ei tarvitse hullun lailla päästäkseen maaliin, niin aion juoksennella ihan ei suorittavalla fiiliksellä. Mun mielestä se on onnistunut hyvin ja lenkkikin on jäänyt välistä, jos on väsyttänyt liikaa, en ole ehtinyt tai sää vaan on ollut liian kamala.

Toisaalta sunnuntaina tuli kyllä itkettyä, kun en kerennyt koko viikon odottamalleni 15 kilsan lenkille :'D Että tässä opettelussa on vielä työstämistä! Tosin siinä kyllä oli mukana turhautumista, että koko päivän aikataulut menivät ihan pipariksi, kun auton kesärenkaiden vaihdon kanssa olikin ongelmia :P


Eri jumpissa käyminen on kyllä ihan huippua sille omaan tahtiin liikkumiselle. Tai itse en ainakaan ala suorittamaan, kun on niin monta eri lajia viikossa :) ja ei tunnu niin treenaamiselta, kun liikkuu joka päivä eri tavalla :)

Vähän harmittaakin, että kesällä liikuntavaihtoehtoina on vain sali ja juoksu, mutta olen kyllä varautunut siihen että teen sellaisen saliohjelman, jota on mahdollista tehdä 2-4 kertaa viikossa eli voin käydä sen 2 kertaa vaan jos fiilis on väsynyt tai ei huvita. Tai voihan sitä muutekin minkälaisella ohjelmalla tahansa, mut ei ainakaan harmita ettei koko kroppa ole tullut treenattua. Ajattelin myös ujuttaa kahvakuulat muuttokuormaan mukaan, koska niilläkin voi tehdä kivoja treenejä. Ainakin oon saanut crosstrainingista joitain ideoita ;)

Onhan se vähän surullista ja hassua, että tavallinen kuntoilija ottaa liikaa paineita liikkumisesta, mutta uskon että tämä elämänvaihe on yksi syy näihin fiiliksiin ja onneksi olen löytänyt sen oman tavan liikkua <3

Onko teille liikkuminen muuttunut joskus liiaksi suorittamiseksi tai oletteko ottaneet paineita omasta treenaamisestanne? Miten olette asian selvittäneet?

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Pelle Hermannin seurassa

Viimeksi olin käynyt ratsastustunnilla ystävänpäivänä ja paluu hevosten pariin tuntui niin kivalta, että päätin ettei se jää viimeiseksi kerraksi. Joten kun tiesin muuttopäiväni takaisin Joensuuhun,  niin sovin ystäväni kanssa että mille tunnille tulen hänen kanssaan. Sopiva tunti oli lauantaina, joten ystäväni ilmoitti minut sinne mukaan :)



Viimeksi ratsastin Herra Yrmyllä eli Otsolla :) Toivoin, että saisin mennä Otsolla uudestaan, koska meidän yhteistyö sujui viimeksi hyvin ja tiesin, että Otso on mukava ratsu :) Ei sillä, että joku hevonen/poni ei olisi mukava, yleensähän se on kiinni ratsukon yhteistyöstä.

Tallille tullessani kuitenkin mulle annettiin ratsuksi Simo. No Simo oli ystävänpäivän tunnilla ja vähän huokaisin helpotuksesta, koska käsitykseni mukaan Simo ei ole mikään hurjapää tai ainakin ystävänpäivänä se oli aika laiskalla tuulella :P


Otson luokse mennessä vastassa oli silloin korvat luimussa oleva irvistelijä, kun taas Simo oli vaan, että terve terve ja hamusi mun fleeceä ja käsiä ja esitteli pelle taitojaan (heitti muun muassa riimunsa naulasta lattialle ja kaikkia ohikulkijoita oli pakko tervehtiä jotenkin). Jättiläinenhän Simo on Otsoon verrattuna, mutta se ei mua haitannut, kun tiesin ettei kyseessä ole mikään villikko :D

Oman käsitykseni mukaan lauantain ryhmä oli vähän sellainen sekaryhmä, että siellä oli vähän eri tasoisia ihmisiä, joten mitään kaamean vaikeita koulukiemuroita ei mun helpotuksekseni ollut tiedossa. Tunnin alussa opettajamme Reetta huomautti heti mun istunnasta, että istun vinossa oikealle päin. Viimeksi kyseistä ongelmaa ei ollut, joten en tajua miten olen sellaisen tässä vähän yli kuukaudessa kehittänyt :'D Koko saamarin istuntaongelmahan oli mulla sit koko tunnin ajan!


Tällä tunnilla tehtiin jälleen pysähdys ja ympyräharjoituksia. Tehtiin myös kolmikaarista kiemurauraa ja me ratsastajat koitettiin saada lonkkiamme avattua :) Simo ei itseasiassa ollutkaan mikään laiskimus (Otsoa sai kannustaa pohkeilla enemmän) ja välillä sain ihan pyytää sitä menemään rauhallisemmin, varsinkin kun Simo tuijotteli muka "pelottavia" kohtia maneesissa :P

Laukkaamaan meidät jaettiin 3 eri ympyrälle ja onneksi ei oltu Simon kanssa "pelottavassa päädyssä". Hevoset kun välillä osaa keksiä ne omat jekkunsa, niin en tiiä et olisiko Simo päättänyt sitten siinä päädyssä tehdä temput :D

 Alkuun onnistuin nostamaan vaan vastalaukkaa, mutta kun istuin oikeasti kunnolla ja asetin Simoa ohjilla oikein, niin myötälaukka nousi. Mä itseasiassa tykkään kyl tosi paljon enemmän nostaa laukkaa käynnistä kuin ravista, mitä ollaan juurikin noilla mun kahdella käymällä tunnilla tehty. Siinä ei käy sitten sitä, että hevonen lähtee menemäänkin kiitoravia, jos laukannosto ei meinaa onnistua. Ainakin sellasia muistoja mulla on poniajoilta, että laukan sijaan mentiin kauheeta vauhtia ravia, jos laukannosto ei onnistunut :D

 Vasenta laukkaa oli mun mielestä helpompi mennä kuin oikeaa, tai siis ohjaaminen tuntui helpommalta! Johtui varmaan mun typerästä istunnasta :P Tällä kertaa pystyi kuitenkin välillä vaan nauttimaan siitä laukasta, kun ei tarvinnut keskittyä siihen, että Simon laukka kulkisi.


Tunnista jäi kyllä taas tosi hyvä fiilis ja tekis kyl mahdollisimman pian uudestaan päästä ratsastamaan <3 Simo oli tunnin jälkeen entistä pellemmällä tuulella ja kun  minä tyhmä pistin suitset läheiseen naulaan oottamaan, niin Simohan heitti nekin lattialle :P Oikealle puolelle ei muka olisi saanut mennä, vaan piti vaan päällä töniä että pysy sinä siellä puolella ja fleeceä, housuja, käsiä ja hiuksia piti hamuta. Onneksi Simo ei kuitenkaan parturiksi päättänyt ryhtyä, olisin ollut pikkuisen vihainen :'D Kuvia varten Simo poseerasi oikein mielellään ;)

Mulla on kyllä yksi avainasia  nyt et hevostelu tuntuu taas kivalta se, että ratsastan ihan huvikseni. Toki haluan oppia paremmaksi ratsastajaksi ja saada tehtyä ratsun kanssa aina mahdollisimman hyvää yhteistyötä. En kuitenkaan pilaa päivääni sillä, että en ollut täydellinen tunnilla tai etten ole mikään huippu ratsastaja. Parasta on päästä olemaan hevosten kanssa ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä <3

Säännöllisesti en kyllä edelleenkään voi aloittaa ratsastamista, mutta aina silloin tällöin ratsastelu piristää mieltä :) Kesällä täällä Joensuussa tulee käytyä, niin voi Joensuun ratsastusopistolla käydä tunnilla, jos tunteja silloin on. Oon muuten niin fiiliksissä, että kyseinen talli on niin hyvä! Tykkään opettajasta, hevosten tiloista ja ilmapiiristä :)!

Kesällä ois tarkoitus käydä ainakin kerran Tahkolla 2 tunnin issikkamaastossa, kun nyt tiedän pysyväni satulassa :D

Onko teillä jotain heppailu suunnitelmia kesäksi? Onko kukaan teistä käynyt Tahkolla issikkamaastossa? Oliko kiva kokemus?

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Mut kyl tää tästä

Niin se kuukausi vaan vierähti ja oon takaisin Joensuussa :D Tuli vähän postaustaukoa, kun olin töiden jälkeen aina niin väsynyt ettei postaamisen oikein kiinnostanut ja vapaapäivät olin yleensä reissussa :P Mut kyl tää ehkä taas tästä :D

Muutin takaisin eilen tänne ja sehän tarkoitti sitä, että pääsin tänään tankotanssitunnille <3 Ajatella et syksyllä sai kilpailla paikoista tuonne tunnille ja tänään meitä oli vaan 3 tankoilemassa :'D No varmasti tän päivän haalaribileet vaikuttivat osallistujamäärään.


Kuukauden tauon kyllä huomasi :D Sentään kyllä osasin spinnata, mut sit eri yhdistelmien teko tuntui vaikealta. Tauon jälkeen tekisi ehkä mieluiten vaan yksinkertaisia juttuja, mutta mitäs menin jatkotunnille :D

Omassa rohkeudessa huomasi myös kuukauden tauon! Pääalaspäin hommat pelotti alkuun ihan kauheasti ja alkuun en edes yhtä käsilläseisonta juttua lähtenyt kokeilemaan, koska sen tekeminen pelotti ihan hirveästi.

Olen kyllä siihen tyytyväinen, että oon oppinut hyväksymään tankoilussa, että jotkut liikkeet vaan pelottaa ja se on ihan ookoo. Pakottamaan itseään ei kannata lähteä, kyllä se pelko jossain vaiheessa laantuu ja sitä voi uskaltaakkin. Oon siis itse ollut aikaisemmin iha kauhuissani ees käsilläseisonnasta tankoa vasten ja sitten kun päätin hyväksyä sen että pelottaa, niin uskaltauduinkin sitä kokeilemaan ja onnistuin!



Tänään kyllä inverteissä alkoi jo suorastaan ärsyttämään, jos ei aikaisemmin ärsyttänyt oma sählääminen. Puhisin jo sen verran, että ohjaajakin lohdutti, että kyllä se siitä lähtee sujumaan tauon jälkeen :D

Tangolle ponkaisemin tuntui tosi vaikealle, ei ollut oikein yhtään pitoa, joten krusifixin tekeminen tuntui vaikealta ja ääh! Eniten kyllä ärsytti se, että tangolle ponkaiseminen tuntui niin raskaalle, kun se on ollut niin helppoa sen jälkeen kun opin invertoimaan! Äh, miten kuukaudessa se kunto huononee noin paljon :P Siis kyllähän kävin salilla jne. mut enhän mä esim vatsalihaksia nyt mitenkään himoa treenannut kuukauden aikana.



Onneksi päätin kuitenkin sisuuntua, että kyllähän mä nyt krusifixin osaan, pitää vaan puristaa tankoa tarpeeksi jaloilla ja niinhän sitä pitoa sitten löytyi! Osasin siitä sitten siirtyä tuohon käsillä seisontaan, joten onnistumisia tunnilla kyllä tuli ja päällimmäiseksi hyvä mieli :)

Tankotanssi on kyllä siitä kivaa, että vaikka ei kaikessa voi onnistua, niin joissain jutuissa tulee tunnilla kuitenkin onnistumisia :D

Nyt ennen muuttoa koitan päästä mahdollisimman monelle tunnille ennen sitten kesätaukoa! Syksyllä en varmaankaan osaa enää yhtään mitään. Pitäis varmaan ostaa oma tanko.

Kuolen muuten varmaan huomiselle crosstraining tunnille :'D Apua kun se on niin raskasta!

Minkäslaista teillä on ollut paluu tauon jälkeen joidenkin lajien pariin? Onko ollut alkuhankaluuksia vai onko ollut fiilis ettei taukoa ole ollutkaan?